Rauhoitu joogassa

K&T:n joogakoulu: Eri joogamuodot aloittelijan testissä II

Toinen tunti: sivanandajoogassa ehdittiin tehdä vaikka mitä hengitysharjoituksista rentoutumiseen.

Kauneus & Terveys -lehdessä esiteltyjen joogamuotojen testaus jatkuu! Suuntasin sivanandajoogatunnille Helsingin Joogahuoneeseen. Salissa oli kivasti tilaa. Kynttilät paloivat ja orkideat kukkivat. Kun me tunnille osallistujat valuimme hiljalleen saliin, nauhalla toistettiin alkumantraa. Tyynyjä, vöitä ja mattoja sai salista lainata.

Tunnin ohjaaja oli sivanandajoogaohjaajaksi Intiassa valmistunut Eija Pusila-Verona. Sivanandajoogaa ei ole Suomessa kovin monessa paikassa tarjolla, joten olin iloinen löydettyäni tämän tunnin.

Rauhallista harjoittelua
 

Tunti alkoi pienellä hiljentymisellä. Makasimme selällämme jalat ja kädet hieman levitettyinä eli savasanassa (suomeksi ”kuolleen asento” tai ”kuolleen miehen asento” – ei mikään kaikkein ihanin nimi asanalle). Olin porhaltanut paikalle viime tingassa, joten olin kaikkea muuta kuin joogisessa rauhassa tunnille saapuessani. Pieni hiljentyminen tuli tarpeeseen.

Hetken rauhoittumisen jälkeen siirryimme istumaan. Lausuimme kolmesti om-mantran, jolla keho ja mieli valmistetaan vastaanottamaan harjoitukset keskittyneesti ja itseään kuunnellen.

Seuraavaksi teimme palleahengitysharjoituksen, jonka tarkoitus on hieroa sisäelimiä ja puhdistaa kehoa. Tämä hengitysharjoitus tehdään siten, että hengitetään perättäin nopeita uloshengityksiä palleata sisään supistaen. Sisäänhengityksellä pallea vapautetaan.

Seuraava hengitysharjoitus oli vuorosierainhengitysharjoitus, jossa peitetään sieraimia vuorotellen, hengitetään yhdestä sieraimesta kerrallaan ja pidätetään välillä hengitystä. Tämän harjoituksen tarkoitus oli Pusila-Veronan mukaan tasapainottaa kehon ja mielen aktiivista ja passiivista puolta.

Nämä hengitysharjoitukset muistuttivat minua harjoituksista, joita kokeilin muutaman päivän joogaretriitillä Kadermon saarella Hangon edustalla jokin vuosi sitten (The Midnight Sun Ashtanga Yoga Retreat). Huomasin silloin, kuinka suuri vaikutus mielellä ja olotilalla on fyysisiin tuntemuksiin hengitysharjoituksen aikana. Minusta hengityksen pidättäminen tuntuu hermostuneessa mielentilassa epämiellyttävältä, mutta rauhallisella sisäisellä hetkellä hengitystä voi pidättää paljon pidempään ilman tuntemusta, joka muistuttaisi edes pikkiriikkisesti paniikkia

Hengitysharjoituksia ja om-mantraa
 

Sivanandajoogaan kuuluvat hengitysharjoitukset ja joskus myös mantran lausuminen, joten jos joogalta haluaa vain ja ainoastaan joogaliikkeitä, kannattaa valita jokin muu joogamuoto.

Seisomaliikkeet aloitettiin aurinkotervehdys-liikesarjalla. Olen kokeillut aurinkotervehdyksiä monilla eri tunneilla (astangajoogassa, hotjoogassa, liikuntakeskuksen joogissa, työväenopiston joogassa), ja aina ne on tehty vähän eri tavoilla. Jokainen joogalajinsa ja -opettajansa on omanlaisensa! Tämän tunnin aurinkotervehdykset muistuttivat työväenopiston joogatuntien aurinkotervehdyksiä: liikkeistä tehtiin hieman kevyempiä versioita kuin esimerkiksi astangajoogassa. Aurinkotervehdyksen jälkeen vuorossa oli esimerkiksi päälläseisontaan valmentavia liikkeitä (muutamat tunnilla seisoivat päällään aivan suvereenisti!), niska-hartiaseisontaa, selkää vahvistavia ja kiertäviä liikkeitä, erilaisia venyttäviä liikkeitä.

Sivanandajoogaan kuuluu se, että venytyksen jälkeen tehdään vastaliike toiseen suuntaan, niin tälläkin tunnilla. Välillä teimme myös pieniä rentoutumisia liikkeiden välissä (esimerkiksi lapsen asennossa, johon opastettiin Kauneus & Terveys -lehden joogajuttu numerossa 12/2011). Joogassa usein aktiivisuus ja passiivisuus seuraavat toisiaan. Lopputulos on rauhoittunut mutta virkeä olo!

Sivanandatunti kesti 90 minuuttia. Fyysiseltä rankkuudeltaan tunti oli mielestäni suunnilleen samaa tasoa kuin viimeksi kokeilemani iyengarjoogatunti. Suihkuun ei ollut pakko päästä, eikä siihen olisi ollut salilla mahdollisuuttakaan. Aloittelijana tälläkin tunnilla oli luonnollisesti mahdollisuus tehdä vaikeimmista asennoista vain helpoin versio. Vaikeampiin versioihin edetään omaan tahtiin. Sekä iyengarjooga että sivanandajooga ovat oivia joogamuotoja vaikkapa äideille ja tyttärille yhteiseksi harrastukseksi.

Tunnin lopuksi rentouduttiin ruhtinaallisesti selinmakuulla. Harjoitus loppui aivan kuten se alkoi. Olo oli selvästi positiivisempi ja rauhoittuneempi kuin ennen tuntia.
Vielä lopuksi lausuimme lyhyen mantran. Pusila-Verona kertoi, että mantran lausumisen tarkoitus on rauhoittaa ja äänen väreilyn – siis ihan fyysisenä asiana – on tarkoitus luoda kehossa hyvää oloa.

Eräs tuttavani kertoi minulle kerran ystävästään, keski-ikäisestä naisesta, joka oli lopettanut vanhenemisen pelkäämisen aloitettuaan joogan. Tämä kuulostaa hyvältä – ja järkeenkäyvältä! Kun jooga kerran kehittää kehoasi jatkuvasti vetreämmäksi ja vahvemmaksi ja samanaikaisesti houkuttelee hyvän olon sisääsi ja positiivisia ajatuksia mieleesi, jää huolille vähemmän tilaa. Pelkästään se kokemus, että tekee omalle keholleen ja mielelleen hyvää, vie pitkälle.