Jatkuva pissahätä

Tiedätkö nämä 10 asiaa pissahädästä?

Jos käyt vessassa usein, jotain voi olla vialla. Milloin pissakäynneistä pitäisi huolestua?

1. Kahdeksan kertaa pissalla päivässä on liikaa.
 

Tarua. Suomalaiset naiset virtsaavat keskimäärin kuusi kertaa päivässä ja miehet viisi. 18–80-vuotiaista naisista 95 prosenttia pissaa 3-10 kertaa päivässä, samanikäiset miehet  2-9 kertaa. Kymmenen prosenttia pissaa useammin kuin kahdeksan kertaa päivässä. Kahdeksan kertaa pissalla päivässä on siis normaalia molemmille sukupuolille.

Virtsaneritykseen vaikuttaa se, kuinka paljon juo nesteitä, erityisesti kahvia tai energiajuomia, syö nestepitoista ruokaa ja hikoilee. Monet nuoret naiset juovat paljon vettä ja käyvät siksi usein pissalla.

Pissaamiskertojen määrää tärkeämpää on, kokeeko pissalla käymisestään haittaa. Tihentynyttä virtsaamistarvetta ei tarvitse hoitaa, jos se ei haittaa tavallista elämää.

2. Virtsaamispakko on itse kehitetty jännitysoire.
 

Tarua. On totta, että jännittävissä tilanteissa tulee usein pissahätä. Jännitys vaikuttaa autonomisen hermoston säätelyyn ja tämä voi aiheuttaa virtsaamiseen liittyviä oireita.

Äkillinen virtsaamistarve on keskivertoa yleisempi vaiva ihmisillä, jotka ovat ahdistuneita. Se voi myös pahentaa ahdistusta, mutta useimmiten äkillisen virtsaamistarpeen syy jää selvittämättä. Tilaa kutsutaan yliaktiiviseksi rakoksi.

Yleistä on myös, että kotiin tullessa tulee pissahätä. Elimistö on oppinut, että kotiin tultua pääsee pissalle.

3. Ei ole normaalia herätä pissalle kesken yöunien.
 

Tarua. Lähes 40 prosenttia aikuisista suomalaisista käy pissalla ainakin kerran yössä. Yli viisikymppisistä pissalla käy yöllä puolet ja 75 vuotta täyttäneistä jo kolme neljäsosaa. Nuorilla ihmisillä virtsaa erittyy huomattavasti enemmän päivällä kuin yöllä, mutta vanhetessa virtsaa alkaa erittyä aiempaa enemmän yöaikaan.

Suurin osa ihmisistä ei koe, että yhdestä tai kahdesta vessareissusta yöllä on merkittävää haittaa, mutta kolme pissaamiskertaa on monelle jo kiusallista. Niiden jälkeen ei välttämättä saa uudestaan unta tai nukahtaminen kestää.

4. Vanheneminen lisää pissaamiskertoja.
 

Totta. Vanheneminen ei lisää päivän aikana kertyvää virtsan määrää sinänsä, mutta vanhemmiten virtsaamiskerrat lisääntyvät, sillä yhdellä virtsaamiskerralla pissaa tulee  vähemmän kuin nuorena. Tähän on useita syitä. Pidätyskyky heikkenee, kun lantiopohjan lihakset heikkenevät ja virtsarakon hallinta heikkenee. Virtsarakko voi alkaa myös supistella itsestään ja supistelu aiheuttaa pissahätää. Rakon tyhjeneminen myös heikkenee iän myötä. Kun rakkoon jää virtsaa, uusi tarve tulee aiempaa nopeammin.

Pissalla käyminen lisääntyy yli kuusikymppisillä miehillä enemmän kuin samanikäisillä naisilla etenkin eturauhasen liikakasvun takia. Eturauhanen ahtauttaa kasvaessaan virtsaputkea, eikä pissa suihkua virtsaputkesta enää yhtä helposti kuin aiemmin. Eturauhasen kasvu on yleensä hyvälaatuista, eivätkä virtsaamisoireet yleensä liity eturauhassyöpään.

5. Ujo pissa on opittu tapa.
 

Totta. Virtsaamisen hallinta on kaiken kaikkeaan opittua. Vauvat eivät osaa syntyessään hallita virtsaamista ollenkaan, vaan lapset oppivat taidon kasvaessaan. Jostain syystä jotkut oppivat pissaamaan vain yksinollessaan. Voi olla, että lapsi oppii tavan vanhemman mallista. Geeneissä ujo pissa ei periydy.

Lue myös: Kiusallinen virtsankarkailu

6. Virtsankarkailu johtuu lantiopohjan lihasten huonosta kunnosta.
 

Totta. Heikot lantiopohjan lihakset ovat merkittävä syy virtsankarkailuun, mutta syitä on muitakin. Vanhetessa yleistyvä virtsarakon supistelu voi myös aiheuttaa virtsankarkailua. Lisäksi raskaus ja alatiesynnytys voivat aiheuttaa virtsankarkailua etenkin, jos alatiesynnytyksessä on käytetty imukuppia tai pihtejä. Alatiesynnytys venyttää kudoksia ja lihaksia. Virtsankarkailu onkin yleensä hiljattain synnyttäneiden naisten oire, joka menee ohi, kun keho palautuu synnytyksestä.

Virtsankarkailua voivat aiheuttaa myös lantion- ja alapään seudulle tehdyt kirurgiset toimenpiteet.

7. Hyvässä kunnossa olevan ihmisen pissa on vaaleankeltaista.
 

Tarua. Pissan väri liittyy eniten siihen, kuinka paljon juo. Jos juo paljon vettä, pissa on vaaleankeltaista ja laimeaa. Laimea ja sokerinen pissa voi joskus olla alkavan diabeteksen merkki ja tumma pissa kertoa maksa- tai sappisairaudesta. Virtsan värin muuttuminen on silti harvoin ensimmäinen tai ainoa sairauden oire.

Huolestuttavaa on punainen pissa. Jos pissan punaisuus ei johdu punajuuren syömisestä tai ruuan väriaineista, se vaatii tähystyksen. Yleensä virtsan veri ei liity syöpään tai muuhun vakavaan sairauteen, vaan esimerkiksi tulehdukseen tai virtsakivitautiin. Veri virtsassa liittyy virtsarakon tai virtsateiden syöpään noin kuudessa prosentissa tapauksista.

8. Aamulla herättyään ja seksin jälkeen kannattaa käydä aina pissalla.
 

Totta. Useimmilla ihmisillä on aamulla pissahätä ja siksi on hyvä käydä pissalla. Pissalla ei tarvitse käydä vain siksi, että on aamu.

Naisten kannattaa käydä pissalla yhdynnän jälkeen varsinkin, jos kärsii toistuvista virtsatietulehduksista. Seksissä saa kumppanilta bakteereita, ja bakteerit kipuavat emättimestä helposti virtsaputkeen, sillä naisen virtsaputki on vain 3-4 sentin mittainen.

9. Katkonainen pissaaminen on huolestuttava merkki.
 

Tarua. Katkonainen pissaaminen ei ole vaarallista, mutta kiusallista se voi olla. Jos katkonaisesta pissaamisesta on haittaa, sen syy kannattaa selvittää. Miehillä tavallinen syy on eturauhasen liikakasvu, naisilla heikentyneet lantiopohjan lihakset.

10. Pidättämällä pissaa voi treenata lantiopohjan lihaksia.
 

Tarua. Pissan pidättäminen ei ole hyvä tapa treenata lantiopohjan lihaksia. Lihaksia kannattaa treenata geishakuulilla ja jännitysharjoituksilla.

Jos pissalla ravaaminen ärsyttää, kannattaa kouluttaa virtsarakkoon esimerkiksi odottamalla ennen pissalle menoa aina vartin. Pissalla käymistä voi harventaa myös juomalla entistä vähemmän kahvia, lopettamalla tupakoinnin ja laihduttamalla, jos on ylipainoinen.

Asiantuntija: kliinisen epidemiologian dosentti ja urologiaan erikoistuva lääkäri Kari Tikkinen Helsingin yliopistosta ja HYKSistä. Lähteet: FINNOS-tutkimus ja Terveyskirjasto.

Lue myös:

Tiesitkö nämä asiat yleisten vessojen hygieniasta?

Kun pissahätä juoksuttaa

Loppu lirahtelulle