Rentoudu lomalla ja tiedä milloin mennä lääkäriin.

Pitääkö mennä lääkäriin?

Jokaisen kolotuksen takia ei tarvitse mennä lääkäriin. Selvitimme, mitä oireita voi hoitaa kotona ja milloin kannattaa lähteä ammattilaisen juttusille.

Päänsärky

Jomottava päänsärky saattaa johtua niska-hartia-alueen jännityksistä tai purentavirheestä, mutta se voi olla myös migreeniä. Monilla päänsärky johtuu liian vähäisestä syömisestä, juomisesta, stressistä tai ihmissuhdeongelmista. Jomottava päänsärky ei ole juuri koskaan vakavan sairauden oire.

Jos päänsärky kuitenkin alkaa uutena oireena, se on voimakasta ja siihen liittyy muita oireita, syy täytyy selvittää. Lääkäri voi sulkea pois esimerkiksi infektiotautien, verenkiertohäiriöiden, liiallisen stressin, huonon näön ja puutteellisen unen tai ruokavalion mahdollisuudet.

Jos jomottava päänsärky on vaivannut ennenkin, sitä kannattaa hoitaa rentoutumalla, pehmeällä liikunnalla ja tarvittaessa tulehduskipulääkkeillä.
Liikunta on paras lääke moneen eri vaivaan. Niin on myös päänsäryn kanssa. Liikunta lievittää myös päänsäryn taustalla olevaa henkistä pahoinvointia.

Niska-hartiaseudun kivut

Niska-hartiaseudun kivut ja päänsärky kulkevat usein yhdessä, mutta eivät aina. Niska-hartiaseudun kivut johtuvat yleensä rasittuneista ja jännittyneistä lihaksista, eikä niiden takia tarvitse yleensä lähteä lääkäriin.

Jos niska kipuilee pahasti, kannattaa ottaa tulehduskipulääkettä ja levätä kunnolla. Jännittyneisiin lihaksiin kertyy maitohappoa, jonka on annettava poistua elimistöstä ennen kuin alkaa kuntouttaa niskan seutua. Kun kivut ovat vähentyneet, kannattaa mennä esimerkiksi sauvakävelylle tai kuntosalille. Sen sijaan esimerkiksi rintauintia kannattaa välttää, jos uintitekniikka ei ole kunnossa. Sammakkouinti, jossa pää on veden pinnalla, rasittaa yleensä niskaa ja hartioita entisestään.

Lääkäriin kannattaa lähteä, jos niskakipuihin liittyy käsien puutumista tai muita oireita.

Kuume

Kuume voi johtua monista eri syistä. Useimpiin virustauteihin liittyy parin päivän kuumeilu, joka menee ohi itsestään. Kuumetta voi hoitaa lepäämällä kunnolla sisätiloissa ja juomalla tarpeeksi.

Kuume ei yleensä ole terveydelle vaarallista. Sitä ei tarvitse laskea kuumelääkkeellä, jos olo on muuten hyvä. Jos olo sen sijaan tuntuu epämukavalta, kuumelääke voi olla paikallaan.

Naisilla lievä kuume voi johtua hormonaalisista syistä, jolloin sitä ei tarvitse hoitaa. Omaa kehoa kuuntelemalla tietää parhaiten, milloin on syytä levätä. Jos kärsit pitkään jatkuvasta lievästä kuumeesta, mene lääkäriin. Kuumeilun taustalla voi olla reuman tyyppinen sairaus tai suolistosairaus.

PMS

PMS eli premenstruaalinen oireyhtymä vaivaa monia naisia. Oireisiin kuuluu muun muassa hermostunut ja turvonnut olo sekä rintojen arkuus. PMS-oireita voi hoitaa kipulääkkeillä ja liikunnalla. Säännöllinen liikunta helpottaa oloa suurella osalla.

Lue myös: Miksi säännölliset kuukautiset loppuvat?

PMS-oireiden hoito on hyvin yksilöllistä. Se, mikä tehoaa toisilla, ei välttämättä toimi toisilla. Jos liikunta ei auta, kannattaa levätä mukavassa asennossa. Vaikeita oireita voidaan hoitaa hormoni- ja nesteenpoistolääkkeillä.

Kuukautisvaivat

Kuukautisvaivoja voi hoitaa kotikonstein tulehduskipulääkkeellä. Kotona voi kokeilla kylmää käärettä vatsalla. Lääkäri voi määrätä kipujen lievitykseen myös e-pillereitä.
Terveet elämäntavat, säännöllinen liikunta ja riittävä uni ennaltaehkäisevät kuukautiskipuja. Kun elimistö voi hyvin, myös kuukautiset vaivaavat vähemmän.

Vatsakipu

Siedettävää vatsakipua voi yleensä potea kotona pari päivää. Sitä voi hoitaa parasetamolilla tai tulehduskipulääkkeillä. Tulehduskipulääkkeet kuitenkin usein ärsyttävät mahaa, joten niistä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä.

Jos vatsakipu alkaa nopeasti, voimistuu, siihen liittyy verenvuotoa tai kuumetta tai vaiva jatkuu pitkään, kannattaa käydä lääkärissä. Varsinkin ylämahakipu voi liittyä mahakatarriin, joka johtuu helikobakteeri-infektiosta. Se täytyy hoitaa lääkkeillä. Kannattaa myös varmistaa, ettei kyseessä ole maito- tai vilja-allergia.

Oksennus- ja ripulitaudissa on huolehdittava runsaasta veden juonnista. Lääkäriin on mentävä silloin, jos oireet ovat niin rajut, että keho uhkaa kuivua.

Lue myös: Näin tunnistat sydänlihastulehduksen

Hyvin äkillisesti alkava ja kova vatsakipu viittaa usein vaikeaan tulehdukseen. Silloin kannattaa mennä heti lääkäriin.

Liikuntavammat

Liikunnassa tulleet rasitusvammat kestävät yleensä parista päivästä pariin viikkoon. Niihin auttavat lepo ja rentoutuminen. Pidä mielessä KKK-sääntö: parasta kotihoitoa ovat kylmä, kohoasento ja kompressi eli paineside.

Äkillisiä vammoja, kuten nilkan tai polven nyrjähdyksiä, voi hoitaa tulehduskipulääkkeellä ja kylmäkääreellä. Hyvä tapa tarkistaa vamman vakavuus on viedä paino kipeytyneelle raajalle ja nostaa toinen jalka ylös. Jos kipeä jalka kestää painon, luultavasti ainakaan luita ei ole särkynyt. Jos jalka ei kestä sen päällä seisomista, mene lääkäriin. Äkillisissä käsivammoissa lääkäriin kannattaa lähteä siinä tapauksessa, että jokin tavallinen liike ei enää onnistu.

Ötököiden puremat

Suurin osa ötököiden puremista on täysin vaarattomia. Punainen läiskä kestää yleensä korkeintaan pari päivää, eikä sille tarvitse tehdä mitään. Jos läiskä kutiaa, siihen voi levittää apteekista saatavaa kortisonivoidetta, kuten Sibicortia, jossa on bakteereja tappavaa ainetta. Jos läiskä alkaa laajentua tai sinulle tulee yleisoireita, kuten kuumetta, kannattaa lähteä lääkäriin.

Punkin pureman takia ei tarvitse käydä lääkärissä, jos punkin saa nopeasti pois iholta. Yleensä punkin täytyy olla iholla useita tunteja ennen kuin borrelioosi ehtii tarttua. Lääkäriin kannattaa lähteä silloin, jos pureman ympärille muodostuu punainen rengas.

Haavat

Paria senttiä pienemmät haavat paranevat hyvin ilman ompelemista. Haava kannattaa huuhdella juoksevassa vedessä ja liittää sen pinnat yhteen laastarilla. Poikkeuksena ovat kasvoissa ja liikkuvissa kohdissa, kuten käsissä, olevat haavat. Ne kannattaa ompeluttaa aina, koska lopputulos on silloin kosmeettisesti ja toiminnallisesti parempi.

Suuret haavat kannattaa ompeluttaa aina, sillä se edistää niiden paranemista. Myös puremahaavoja kannattaa käydä näyttämässä lääkärille, koska niitä on vaikea puhdistaa itse: puremista jää ihoon yleensä vain pieni reikä, eikä haavan pohjalla mahdollisesti olevia bakteereja pysty huuhtomaan pois. Lääkäri määrää yleensä hoidoksi antibioottikuurin.

Asiantuntijat: yleislääkäri Maiju Helin Mehiläisestä ja yleislääkäri Osmo Saarelma Terveystalosta.

Lue myös: 

Selätä kipu! 

Kaksi tavallisinta kuukautishäiriötä

Kuinka mieli vaikuttaa kipuihin?

Näin hoidat pieniä haavoja