Nuorikin voi saada helposti kuulovaurion

Jo yksi kova ääni voi aiheuttaa kuulovaurion. Lue, mikä on totta ja luuloa kuulosta!

Onko huono kuulo perinnöllistä ja voiko tinnitukseen tottua? Tässä 10 väitettä kuulosta ja vastaukset niihin.

1.

Huono kuulo on perinnöllistä.
Totta ja tarua. Herkkyys melulle on osin perinnöllistä, ja huonokuuloisuuden ­riski lisääntyy, jos oleskelee jatku­vasti melussa­. Myös raskausaikana ­tapahtuneet sikiön kehityshäiriöt voivat vaikuttaa kuuloon. Yksi yleisimmistä kuulonalenemaa aiheuttavista syistä on vuosia kestänyt, päivittäinen altistuminen 75–85 desibelin melulle. Melu ­on haitallista, sillä se tuhoaa sisäkorvan aistin­soluja. Liikenne aiheuttaa 70–85 desibelin ­melun, ja ravintoloissa on iltaisin 80–100 desibelin suuruista­ melua. Keskustelu avokonttorissa voi tuottaa 50–70 desibelin äänen.

2.

Yksikin kerta voimakkaassa melussa voi aiheuttaa kuulovamman.
Totta. Jos melutaso nousee hetkellisesti­ yli sadan desibelin, se voi aiheut­taa pysyvän kuulovaurion. Yleisin meluvamma on tinnitus eli jatkuva korvien soiminen. Esimerkiksi konsertissa melu nousee yli sadan ­desibelin. Niin kovassa melussa saisi suositusten ­mukaan oleskella vain 15 minuuttia kerrallaan. Myös voimakas yksittäinen ääni voi aiheuttaa korvien­ soimista. Esimerkiksi louhintatyön aiheuttama­ räjähdys on liian kova korville. Äkillinen kuulon menetys voi olla seurausta korvan painevammasta, kuten räjähdyksestä. Myös sukeltaminen voi aiheuttaa saman vaikutuksen.

3.

Kuulovammaa ei voida yleensä parantaa.
Totta. Melun aiheuttamat kuulo­vauriot ovat usein pysyviä, sillä korvassa on kuuloon liittyviä ­soluja vähän, eivätkä ne uusiudu. Yksikin altistuminen voimakkaalle melulle voi tuhota satoja soluja kerrallaan. Toisaalta­ oireet ovat hyvin yksilöllisiä.

4.

Tinnitus on muusikoiden tauti.

Totta ja tarua. Kuulon häi­riöitä, varsinkin tinnitusta eli korvien soimista, voi esiintyä kaikilla.­ ­Jokaisen korvat soivat joskus, mutta­ yleensä se on täysin vaaratonta. Hiljaisina­ hetkinä­ voi kuulla, miten verenkierto,­ lihas­jännitys ja muut elimistön toiminnot tuottavat korviin erilaisia ääniä ja huminaa. Ne peittyvät­ normaalisti muun hälyn alle. 

5.

Aivot eivät voi tottua tinnitukseen.
Tarua. Aivot alkavat hiljalleen tottua ylimääräiseen ääneen. Vaikka tinnitusta ei voida parantaa, sitä voidaan hoitaa. 
Nykyään tinnitusta hoidetaan muun ­muassa ­poisoppimismenetelmällä. Siinä tavoitteena on, että­ keho ei enää reagoisi stressireaktiolla tinnitus­ääneen. Silloin ääni ei tuntuisi uhkaavalta tai pelottavalta, ­eikä se häiritsisi enää niin paljon elämää.
Koska tinnitus voi aiheuttaa myös nukahtamis- ja keskittymisvaikeuksia sekä masennusta, hoidossa pyritään vähentämään näitä oireita. 
Tärkeää on oppia tunnistamaan ne tekijät, jotka­ ­lisäävät tinnituksen häiritsevyyttä ja miettiä, voisivatko­ kodin pienet taustaäänet vähentää tinnittävän ­äänen vaikutuksia. Usein jo hiljainen musiikki helpottaa ­nukahtamista, koska se vähentää tinnitusäänen kuulemista. Myös rentoutuminen ja luonnossa liikkuminen auttavat usein. 
 

6.

Kuulo heikentyy kaikilla ikääntyessä.
Totta. Ikäkuuloisuus alkaa noin 55 vuoden iässä. Sen jälkeen kuulo heikkenee keskimäärin 0,5 desibeliä vuodessa. 
Suomalaisista 75-vuotiaista joka toinen tarvitsee kuulokojeen. Kuulo tulisi tutkituttaa noin 65–70 vuoden iässä,­ jotta­ voidaan suunnitella kuulon kuntouttamista. Jos kuulokojeen hankkii liian aikaisin, se saattaa jäädä­ käyttämättä. Toisaalta liian myöhään hankittu ­koje ­aiheuttaa usein sopeutumisongelmia ­kojeen käyttöön.

7.

Kuulokojeen kanssa ei voi käydä konsertissa.
Tarua. Nykyisissä kuulolaitteissa on erilaiset asetukset esimerkiksi konserteille ja kokous­tilanteille. Joissakin malleissa voi saada­ suoran bluetooth-yhteyden puhelimeen tai televisioon, ja kuunnella niitä suoraan kuulokojeen kautta. Kuulokojeet ovat kuin pieniä tietokoneita.

8.

Huonokuuloiset väsyvät ja syrjäytyvät muita herkemmin.
Totta. Kuulon heikkeneminen ­ilmenee usein ­lisääntyvänä väsymyksenä ja epä­mukavuuden tuntemuksina­ ­hälyisissä oloissa. Joillakin saattaa esiintyä päänsärkyä, ärtymystä­ ja keskittymisvaikeuksia. 
Heikentynyt kuulo­ vaikeuttaa jokapäiväistä elämää niin työssä kuin vapaa-­aikana. Silloin­ huonosti­ kuuleva­ ei ­halua tai jaksa­ lähteä ulos muiden seuraan, esimerkiksi työpaikan juhliin.
Myös lähipiiri saattaa eristää huonokuuloisen tiedostamatta ja vähentää hänelle puhumista tai asioiden toistamista.

9.

Suun aukaiseminen kovan äänen hetkellä vähentää kuulovammaa.

Tarua. Perimätietona kulkeneen ­ohjeen ajatus on se, että suun avaaminen sulkisi korvakäytävän ja vähentäisi­ siten kuulovammojen syntymistä. Korvalääkäreiden ­mukaan tämä sotaveteraanien kikka on suojavaikutukseltaan mitättömän pieni.

Lue myös: Tunnista, oletko sinä erityisherkkä

10.

Parin euron korvatulpat riittävät kuulosuojaimiksi.

Tarua. Kovassa, yli sadan­ ­desibelin melussa tavallisten, heppoisten korvatulppien­ ­teho ei riitä. Ne vaimentavat melua vain noin kymmenen desibeliä. Niiden käyttäminen konserteissa on kuitenkin parempi­ ­vaihtoehto kuin ilman tulppia oleminen.