Jaana Larsson ei voi parantua diabeteksestä, vaikka kuinka laihduttaisi.

"Luulin diabetesta vain väsymykseksi"

Jaana Larsson yllättyi 42-vuotiaana, kun sai kuulla sairastavansa tyypin 2 diabetesta. Oireita ei ollut juuri lainkaan ja ylipainoakin vain hitusen.

"Diabetesoireeni saattoivat alkaa jo kolmikymppisenä. Minun oli mentävä välillä päiväunille työpäivän jälkeen. Luulin, että se on normaalia ruuhkavuosissa. Minulla ei ollut muita diabetekseen viittaavia oireita, kuten jatkuvaa janoa tai vessahätää. Sokeriarvoni olivat normaalin rajamailla. En ollut erityisen ylipainoinen.

Väsymyksen takia olin ärtynyt, ja elämä tuntui välillä suorittamiselta. Harrastukset jäivät ja elämä keskittyi työstä ja kotielämästä selviytymiseen. 

Olin 42-vuotias, kun minulla diagnosoitiin tyypin 2 diabetes 

Alahuuli alkoi väpättää. Olin mielestäni syönyt ja elänyt suhteellisen terveellisesti. Takana oli tosin neljän vuoden tiukka työputki. Olin istunut paljon, enkä ollut ehtinyt liikkua säännöllisesti.

Mutta olisihan minun pitänyt tajuta. Isäni, hoikka ja urheilullinen mies, oli sairastunut nelikymppisenä 1 ja 2 tyypin diabeteksen välimuotoon.

Sukurasite yltää vielä isän serkkuihinkin. Hekin ovat hoikkia.

Pyysin viisi kuukautta armonaikaa ennen lääkityksen aloittamista. Halusin ensin koittaa hoitaa itseni kuntoon. Aloin liikkua joka päivä, jätin herkut ja punaviinin ja laihduin kahdeksan kiloa. Olin jälleen normaalipainoinen.

Se ei auttanut. Sokeriarvot ja kolesterolit vain huononivat. Lääkäri yritti lohdutella ja sanoi, ettei diabetestani voi poistaa laihduttamalla. Geneettinen rasite oli niin voimakas. Isältäni oli amputoitu sairauden vuoksi jalka, ja hänellä oli vaikea sydänsairaus.

Hoidan diabetesta lääkkeillä, ruokavaliolla ja zumballa

Liikun viitisen kertaa viikossa. Joogaan, zumbaan ja käyn bodyattackissa. Pääni ja kehoni tarvitsevat urheilua.

Syön viisi kertaa päivässä. Ruoka on laadukasta ja itse tehtyä: kalaa ja kanaa, vihanneksia, pähkinöitä ja avokadoa. Töihin otan eväät.

Uskon, että jos syön 80-prosenttisesti hyvin, voin höllätä välillä. Joskus täytyy saada makkaraperunat tai burgeri. Ainut paheeni on sokeriton kola. Juon vain pari puolikasta viinilasillista vuodessa.

Sairauteni hoito on nyt tasapainossa. Käyn kerran vuodessa tarkistamassa arvot. Nykyään minulla on vain normiväsymystä. Töiden jälkeen en rojahda sohvalle vaan lähden urheilemaan.

Hyvää on se, että diabeteksen vuoksi elän terveellisemmin. Olen myös saanut liikunnallisia kavereita.

Lue myös: Faktat haltuun: tyypin 2 diabetes

Pelkään sydän- ja verisuonitauteja

Voin tulla yhteiskunnalle kalliiksi mahdollisten lisäsairauksien vuoksi. Pelkään erityisesti sydän- ja verisuonitauteja, jotka veivät isänikin hautaan. Sen takia haluan pitää itsestäni mahdollisimman hyvää huolta.

Suomalainen terveydenhuolto tukee sairastunutta, mutta jokaisen pitää ihan itse valita, kuinka terveellistä elämää viettää.

Monella on väärä käsitys diabeteksesta. Se ei ole pelkästään elintasotauti, vaan tyypin 2 diabetestakin on noin kymmentä erilaista. Normaalipainoinen ja hoikkakin voi sairastua."