Kaisa Jaakkola

Kaisa Jaakkola oppi sanomaan ei, kun oli ahminut ja stressannut liikaa

Hyvinvointikirjailija Kaisa Jaakkola on innostanut tuhannet naiset tutkimaan hormoneita. Hän itse oppi rajansa vasta, kun oli treenannut, ahminut ja stressannut liikaa.

Kuka? Kaisa Jaakkola, hyvinvointialan yrittäjä ja tietokirjailija.

Kun Kaisa Jaakkolan ensimmäinen pitkä parisuhde päättyi, hän päätti tehdä jotain itsensä hyväksi.

– Olin hukannut itseni. Lähetin sähköpostia innostavan oloiselle personal trainerille ja kerroin, että haluan fitness-kissaksi.

Kaisa ei ollut erityisen urheilullinen. Lapsena kotikaupungissaan Kajaanissa hän ei juuri harrastanut liikuntaa. Vain ratsastus maittoi.

Kaisa opiskeli Tampereella Teknillisessä korkeakoulussa ja kävi koulun punttisalilla, koska se oli halpaa. Muutamassa kuukaudessa kaikki muuttui, ulkoisesti ja korvien välissä.

Kaisalla oli ja on yhä sellainen keho, että siitä muovautui kovalla treenillä pikavauhtia fitness-urheilijan vartalo. Hän alkoi treenata aloittelijoiden body fitness -kisoihin, söi terveellisesti ja eli kurinalaisesti.  

Ei mikään luovuttaja

– Olin lähtenyt opiskelemaan diplomi-­insinööriksi, koska minulle oli sanottu, etten pysty siihen. Olin auttamattoman huono matematiikassa. En osaa vieläkään kertotaulua.

Eräs nettituttava oli tokaissut Kaisalle, että sinä et ainakaan pääse koskaan teknilliseen sisään. Kajaanilaistyttö ajatteli, että katotaanko! Hän halusi joko psykologiksi tai hyväpalkkaiseksi diplomi-insinööriksi. Lukion opinto-ohjaaja sanoi, että Kaisan täytyy haudata molemmat ammattihaaveet, koska hänellä oli lyhyt matematiikka. Katotaanko, Kaisa puhisi taas.

Kaisa luki diplomi-insinöörin tutkintoon vaadittavat kurssit kolmessa vuodessa. Hän valmistui ulkomaille muutosta ja diplomityöpaikan etsinnästä huolimatta neljässä ja puolessa vuodessa.

– Se oli kunnianhimoisen suorittamisen aikaa. Pidän tuota vaihetta tärkeänä, sillä löysin omat piilevät ominaisuuteni. Asenteeni opiskeluun muuttui. Aloin uskoa, että voin oppia mitä tahansa.

Kaisa Jaakkola

Diplomi-insinööristä yrittäjäksi

Kaisan ajatusmaailma muovautui insinöörimäisen loogiseksi. Diplomi-insinöörikoulutus on ongelmanratkaisu­koulutus. Siitä on ollut paljon hyötyä yrittäjänä ja omia terveysongelmia selvittäessä, hän sanoo.

– Sain valtavasti henkistä voimaa ja aloin uskoa itseeni. Tutustuin koulun punttisalilla myös nykyiseen aviomieheeni Joni Jaakkolaan. Hän on aina kannustanut minua sanomalla, että unelmia kohti pitää mennä.

Kun treeniä oli takana vuosi, Kaisa ja Joni muutti vat puoleksi vuodeksi Arizonaan Yhdyvaltoihin Jonin työn takia. Kaisan tavoitteena ­olivat body fitness -kisat, ja hän jatkoi ahkeraa harjoittelua. Pian se meni överiksi.

– Minulla ei ollut muuta tekemistä kuin treenaaminen. Vedin kolmekin harjoitusta päivässä. Lopulta kroppa ei enää kestänyt. Ylirasitusoireet menivät ohi lepäämällä, mutta kovapäisenä en antanut periksi. Heti kun toivuin, jatkoin kohti kisoja.

Kaisa nousi kisalavalle kahden vuoden harjoittelun jälkeen ja sijottui yhdeksänneksi. Hän ei ollut kuitenkaan tyytyväinen kuntoonsa. Sisuuntunut nainen päätti jatkaa vielä saman vuoden SM-kisoihin.

Ruoanhimo kasvoi valtavaksi

Vuoden 2006 body fitnessin SM-kisoissa Kaisa sijoittui neljänneksi. Hän oli ollut tiukalla kisadieetillä vuoden.

–     Kisojen jälkeinen aika oli todella vaikea. Mielialani oli matalla ja mieliteot järjettömiä. Ruoanhimo oli niin valtava, että saatoin syödä yhdeltä istumalta kilon vadelmia. Karkkipäivänä Kaisa kantoi kotiin kassitolkulla herkkuja. Kaikkea kisadieetin aikana kiellettyä oli pakko maistella.

– Kisojen jälkeen suhteeni ruokaan oli täysin vääristynyt. Tutkimuksissa on havaittu, että samanlaisen näännytyksen kokeneiden saattaa olla vaikea hallita syömistään vielä vuosia kisojen jälkeen.

Dieetin jälkeen terveysongelmat hiipivät osaksi arkea. Kaisa kärsi alaselkäkivuista ja vatsavaivoista. Kroppaan kertyi rasvaa ja sitä oli vaikea saada pois.

– Tunsin itseni täysin epäonnistuneeksi, koska en pysynyt fitness-muotissa. Vasta kun minulla diagnosoitiin kilpirauhasen vajaatoiminta vuonna 2011, ymmärsin, että olin tavoitellut liian paljon liian nopeasti.  

Lue myös: Fitness-kohu: fitness sairastuttaa - vai parantaa?

 


Fitness Kaisa

Fitness-ajat ovat ohi

– Lajin taso on noussut viime vuosina. Nuoret naiset tekevät todella kovan työn, kun treenaavat kisakuntoon. Mutta lajin kynnys on yhä matala. Tyttöjä kannustetaan herkästi treenaamaan kisoihin asti.

Fitness on hyvin suorituskeskeistä.

– Mikään kilpaurheilu huipputasolla ei ole terveellistä. Kaikkea tehdään liikaa.

Silti Kaisakin luuli, että kisoihin tähtäävä harjoittelu ja ruokavalio tarkoittavat samaa kuin terveys.

– Nuorella naisella täytyy olla hyvin vahva henkinen kantti, ettei kisadieetti johda syömishäiriöön.

Luentosalit täynnä

Nyt Kaisa vetää luentosaleja täyteen hyvinvointikirjailijana. Hänen Hormonitasapaino- ja Hormoni­dieetti-kirjojaan on myyty yhteensä yli 30 000 kappaletta. Uusin kirja, Katleena Kortesuon kanssa kirjoitettu ­Taikinasta teräkseksi – kropparemontti kiireiseen arkeen ilmestyi syksyllä 2013.

Hormonidieetti perustuu käsitykseen, että hormonit vaikuttavat siihen, miten rasva jakautuu vartalossa. Kaisa kiinnostui elimistön hormonitasapainosta fitness-kokemustensa vuoksi.

 – Minua jäi vaivaamaan, miksi kuntoni ei kestänyt ja miksi kehoni reagoi niin voimakkaasti. Miten hormonit, nuo pienet kemikaalit, voivat vaikuttaa niin paljon meidän vointiimme ja ulkonäköömme? Ymmärsin, että stressi voi sekoittaa hormonitasapainon pahemman kerran. Kilpa­urheilu aiheuttaa elimistölle kovan fyysisen stressin.

Viimeinen sysäys hormoni-innostukseen oli Kaisan Lontoossa käymä Bio­Signature-kurssi. Se on menetelmä, jonka avulla ar­vioidaan elimistön hormonitasapainoa sen perusteella, mihin rasva kehossa varastoituu.

– Hormonitasapainoon vaikuttavat monet asiat. Kroonisesti koholla oleva stressihormoni kortisoli yhdistetään erityisesti navan ympärille kertyvään rasvaan, jopa lapsilla.

Lue myös: Kilpirauhasen vajaatoiminta voi ilmetä piilevänä

 

Jaakkolan kirjat

Yrittäjäksi vuonna 2009

Ravintovalmentaja ja personal trainer Kaisa perusti oman yrityksen vuonna 2009. Sitä ennen hän oli kehittänyt ravintolisiä.

Viime vuosina Kaisa ei ole enää antanut yksilövalmennusta, vaan hän on keskittynyt kirjojen kirjoittamiseen ja yritysvalmennuksiin.

Kaisa on kohdannut myös kritiikkiä. Lääketieteen ­asiantuntijat sanovat, että useista hormonidieetin perusteista ei ole tieteellistä näyttöä.

– Hormonitoiminnasta ei ole aiemmin juuri puhuttu ravintoneuvonnan yhteydessä. Kun kirjoitan kirjojani, tarkistan tietojeni paikkansapitävyyden lääkärituttaviltani.

Kaisalla ja Jonilla on valmennusyhtiö, joka työllistää kymmenen työntekijää.

Opetukset käytäntöön

Kesti vuosia, ennen kuin Kaisa oppi elämään kuten opettaa.

Parin yrittäjävuoden jälkeen Kaisalla alkoi olla vakavia työuupumuksen oireita. Hän saattoi esimerkiksi unohtaa merkitä ­asiakastapaamisia kalenteriinsa.

– Asiakas soitti, että olen ovesi takana, missä sinä olet. Olin kotona pyjamassa. En ollut enää skarppi enkä innostunut vaan alakuloinen. Ajattelin, etten tämä ole minä.

Kaisa uskoo, että myös diagnosoimaton kilpirauhasen vajaatoiminta vaikutti toimintakykyyn. Se voi heikentää muistia. Myös muut näkivät hälytysmerkit.

– Kiropraktikkoni kysyi, enkö itse ymmärrä, kuinka stressaantunut olen.

Kaisan mukaan hänellä on auttajan varjo. Hän auttoi  muita ihmisiä niin paljon, että unohti huolehtia omasta hyvinvoinnistaan.

Opi sanomaan ei

Kaisaa oli pitkään miellyttäjä. Hän ajatteli alitajuisesti, että hänellä on velvollisuus suostua kaikkeen.

– Minun täytyi oppia, että muille sanottu ei tarkoittaa kyllä itselleni. Enää en kasaa itselleni valtavasti töitä. Olen opetellut tunnistamaan oman stressikäyttäytymiseni. Kun stressaan, makeanhimo kasvaa ja minulle tulee tarve kontrolloida kaikkea.

Äidiksi tulo on opettanut Kaisalle, että jokaiselle päivälle ei tarvitse olla ohjelmaa. Välillä voi olla tekemättä mitään.

Pienen vauvan äitinä yksinkertaiset asiat, kuten oman lounaan valmistaminen, muuttuvat monimutkaisiksi. Kaisa on ratkaissut ongelman pitämällä loimulohta pakastimessa.

Kun pitää hyvää huolta itsestään, jaksaa paremmin myös äitinä, Kaisa uskoo.

– Monilla on kyllä mä tiedän -syndrooma. Kaikki tietävät, että pitäisi syödä puoli kiloa kasviksia päivässä, omena piristää paremmin kuin karkkipussi ja että täysjyvävilja on ravitsevampaa kuin hiilarihöttö. Mutta toimimmeko sen mukaan?

Lue myös: