Tavarahimosta voi tulla ongelma.

Onko tavarahimosi mennyt liian pitkälle?

Säästätkö kaiken pahan päivän varalle? Hamstraatko turhaa tavaraa? Voit tarvita psykologia.

Onko kaapissasi tavaroita, joita  säästät vain niihin liittyvien muistojen takia? Sileä kivi ensimmäiseltä  ulkomaan matkalta ja koru vanhalta ihastukselta. Näiden säilyttäminen on luonnollista.

Tilanteesta tulee ongelma, jos tällaisia tavaroita on niin paljon, että määrä alkaa haitata sinun tai lähipiirisi arkea. Merkki ongelmasta on sekin, jos et pysty päästämään niistä irti. 

Myös alituinen ostamisinto voi aiheuttaa pulmia. Täynnä tavaraa olevaa kotia on vaikea siivota. Se on ahdas ja epäviihtyisä. Sosiaalinen elämä vähenee, jos kotiin ei kehtaa kutsua enää vieraita. Läheisten kanssa tulee riitaa. Rahoillekin olisi järkevämpää käyttöä. 

– Tavaroiden ylenpalttisella haalimisella pyritään saamaan hetkellistä mielihyvää. Samalla se on välttämiskäyttäytymistä. Pyritään esimerkiksi välttämään ahdistusta ja muita ikäviä tunteita, joita on vaikea käsitellä, psykologi Piritta Anias Tampereen Terveys talosta kuvaa. 

Lue myös: Turhan tavaran oravanpyörä

Tavarat tuovat turvaa

Keräilyvimma voi alkaa aikana, jolloin on erityisen tiukkaa. Esimerkiksi sota- tai lamavuodet­ ovat voineet jättää ajatuksen, että jatkuvasti pitää varautua pahimpaan. Hamstraus tuo turvaa.

Yleensä ihmiset selittävät keräilyään sillä, että saattavat joskus tarvita tavaroita.

Piritta Anias kehottaa kiinnittämään erityisesti huomiota siihen, miten pakonomaiselta hamstraaminen tuntuu. 

– Jos on pakko ostaa ja laittaa talteen, voisiko se olla itsetutkistelun paikka? Olisiko syytä selvittää, mistä psykologisesta ongelmasta ihminen kärsii ja hoitaa sitä? 

Tavarahimon taustalla voi olla masennus

Pakko-oireet ovat yksi ahdistuneisuus häiriön muoto. Keräilypakon taustalta voi löytyä myös hoitamatonta masennusta, uupumusta, dementiaa tai jopa syömishäiriöitä. Kovin yleistä sairaalloinen keräilypakko ei silti ole: siitä kärsii noin 1–2 prosenttia aikuisista.

Pakonomaisesti keräävä ei halua aiheuttaa  harmia muille. Hän ymmärtää usein ongelmansa, mutta ei osaa korjata sitä omin avuin.

– Erilaiset altistus- ja reaktionehkäisy harjoitukset ovat auttaneet monia. Niissä hamstraaja altistetaan tilanteelle, jossa normaalisti heräisi ostotarve. Sitten opetellaan pidättäytymään tavaroiden ostamisesta, Anias kertoo. 

Katso myös: Masennus vaikuttaa toimintakykyyn

Hillitse 
tavarahimoa
 

1. Vältä kauppoja.

Tee ruoka ostokset viikon aikana normaalisti, mutta älä mene muulloin kauppaan ostotarkoituksessa. Pystytkö?  Järjestä itsellesi jotain muuta mieluista puuhaa.

2. Testaa tiukkuutesi.

Mene suosikki kirpputorillesi. Katsele  rauhassa,  mutta älä osta mitään. ­Onnistutko? Tuntuuko  vaikealta?  Voit aloittaa niin, että otat mukaan vain pienen rahasumman, joka on lupa tuhlata.

3. Kokeile suursiivousta. 

Siivoa kaappejasi ja kotiasi vain yksi kaappi tai nurkka kerrallaan. Lajittele tavarat tärkeisiin, jotka säilytät, ja vähemmän tärkeisiin, joista pyrit eroon. Ota valokuva ennen siivousta ja sen jälkeen. Huomaatko, mitä hyötyä on ollut tilan tyhjentämisestä? Tuntuiko siivoaminen helpolta vai vaikealta?

4. Juttele lääkärille.

Jos keräily tuntuu pakonomaiselta, puhu siitä lääkärille, hoitajalle tai ­psykologille. Pakonomaisen keräilyn takana voi olla sairaus, jota voidaan hoitaa.

5. Kuuntele läheisiä. 

Ovatko  läheisesi  huomautelleet sinulle tavaroiden paljoudesta? Jos asiasta  mainitaan usein, kenties tilanteessa on jotain vikaa. Voisitko  ottaa ystävien tai perheen tarjoaman raivausavun vastaan?

Lähde: Duodecim

Lue myös:

Ajatusten suursiivous

Palauta ilo elämääsi

10 keinoa myötätuntoisempaan elämään