Arvot - onnen työkalu

Onnellisuuden kannalta on tärkeää elämmekö omien arvojemme mukaan. Mitä arvot ovat ja miten omat arvonsa tunnistaa?

Miten uran käy, jos jäät kotiin? Oletko tosiaan opiskellut yliopistossa sen takia, että saat keitellä kotona vauvanmössöjä?

Kun ilmoitin ystäville jääväni esikoisen kanssa kolmeksi vuodeksi kotiin, reaktiot olivat yllättäviä. Ei ollutkaan yksityisasia, miten järjestän lapseni hoidon. Jopa iäkkäät sukulaisnaiset, he, joita olisi luullut konservatiivisiksi, painostivat panemaan lapsen hoitoon. Suomessahan äidit ovat aina tehneet töitä! Minulle ratkaisuni oli itsestään selvä: alle kolmivuotias on hyvin pieni ihminen, ja oma lapseni oli lisäksi ärsykeherkkä. Minun lapselleni paras hoitopaikka oli koti.

Tuossa tilanteessa tunnistin vaistomaisesti omat arvoni ja toimin niiden mukaan. Se lisäsi sekä minun että lapsen onnellisuutta. Nautin kotiäitiydestä valtavasti.

Itsetuntemus on onnellisuuden ja kehittymisen edellytys. Omaa identiteettiä määriteltäessä arvoilla on suuri merkitys, mutta niiden tunnistaminen ei ole aina helppoa. Jotkin arvot ovat itsestään selviä: suurin osa suomalaisista varmasti tuntee luterilaisen kirkon arvot. Voi jopa olla, että yksilö osaa määritellä työpaikkansa arvot, muttei omiaan. Työpaikassa on ehkä teetetty konsultilla analyysi, jonka perusteella on määritelty ne arvot, joihin yrityksen toiminta pohjaa. Ikävä kyllä, työntekijät eivät yleensä tee samanlaisia analyysejä omista arvoistaan.

Perusarvojen äärellä
 

Arvoihin vaikuttavat lukemattomat asiat, esimerkiksi kasvuympäristö, media, sukupuoli, ikä, asuinmaa, ystävät ja terveydentila. Arvotutkija Martti Puohiniemi korostaa, että ikä vaikuttaa arvoihin jopa voimakkaammin kuin sukupuoli.

– Parikymppiset innostuvat uusista asioista, kokeilevat ja etsivät. Sen jälkeen tulee vastuunottamisen aika: kasvatetaan perhettä ja saadaan työelämässä entistä vaativampia tehtäviä. Aletaan arvostaa perinteitä ja pitää niitä yllä. Vanhana arvostamme turvaa ja pysyvyyttä. Jos seitsemänkymppinen juoksisi kaiken uuden perässä, heräisi kysymys, onko hän jäänyt kiinni aiempaan kehitysvaiheeseen. Jos taas parikymppinen hakisi vain turvaa ja pysyvyyttä, hän ei kehittyisi ihmisenä.

Perustaltaan arvot ovat universaaleja.

– Tutkimusten mukaan naiset ovat hyväntahtoisempia kuin miehet ja kiinnostuneempia muista kulttuureista. Miehet ovat naisia suorituskeskeisempiä ja vallanhimoisempia. Arjen tasolla tämä näkyy esimerkiksi siinä, että naiset lukevat enemmän kuin miehet. Naiset harrastavat sosiaalisia liikuntalajeja, miehet kamppailulajeja.

On toki olemassa myös kulttuurisidonnaisia arvoja.

– Suomessa ei vieläkään kovasti arvosteta uralla etenemistä ja menestystä työelämässä, Puohiniemi huomauttaa. Meillä korostetaan kansalaisten tasa-arvoa ja kova eteneminen katsotaan pyrkyryydeksi. Sen sijaan Yhdysvalloissa arvostetaan juuri eteenpäin menevää yksilöä.

Samoja arvoja kulttuurista huolimatta
 

Psykologian professori Shalom Schwartz on määritellyt perusarvot, jotka ovat samat kaikissa kulttuureissa. Kaikkialla arvostetaan esimerkiksi sitä, että oma perhe ja läheiset ovat turvassa, sekä karsastetaan tekoja, jotka sotivat normeja vastaan.

– Arvot opitaan kasvaessa kanssakäymisessä muiden ihmisten kanssa, Puohiniemi sanoo. Ihminen oppii esimerkiksi arvostamaan johtajuutta, sillä yhteiskunta ei toimisi, jollei joku johtaisi sitä. Opimme arvoja perheeltä, koulussa, harrastuksissa ja median välityksellä.

Mutta miten voi oppia tuntemaan henkilökohtaiset arvonsa? Puohiniemi neuvoo miettimään omia arvostuksia.

– Miten suhtaudut uusiin asioihin? Menetkö katsomaan uusimmat leffat vai pitäydytkö jossakin tietyssä lajityypissä? Miten suhtaudut muihin kulttuureihin tai ihmisiin? Mikä sinulle on tärkeää?

Arvojen tarkistus
 

Kun ihminen elää arvojensa mukaisesti, hänen minuutensa on vahva ja hän kestää paremmin vastoinkäymisiä. Vahva identiteetti auttaa olemaan joustava. Entä jos työpaikan arvot ovat ristiriidassa työntekijän arvojen kanssa?

– Jos yrityksen keskustelukulttuuri on terve, erilaisista näkemyksistä voi olla paljon hyötyä. Uudistusmielinen työntekijä voi tuoda konservatiiviseen yritykseen uusia tuulia. Arvoristiriidat aiheuttavat yrityksissä keskustelua ja konfrontaatiota eli vastakkain­asettelua.

Toki työntekijä uupuu, jos työnantajan arvot ovat hänelle vieraat eikä niissä jousteta.

Joskus joudumme myös tarkistamaan arvojamme: kun esikoiseni oli parivuotias, tajusin kaipaavani työntekoa. Asuimme alueella, jossa äidit palasivat varhain töihin, ja tuntui, ettei lapsella ollut tarpeeksi samanikäistä seuraa. Tiiviin yhteytemme takia hän ei oppinut puhumaan, sillä ymmärsin vinkaisusta, mitä hän halusi. Mielestäni hänen olisi pitänyt olla kolmivuotiaaksi kotihoidossa, mutta parivuotiaana hän aloitti osa-aikaisen hoitoviikon päiväkodissa. Puheen oppiminen edistyi harppauksin, ja lapsi nautti muiden pienokaisten seurasta. Oma sopeutumiseni ei ollut yhtä helppoa.

Omien arvojen tunnistamiseen vaaditaan rehellisyyttä. Jos ihminen vakuuttaa itselleen noudattavansa tiettyjä arvoja, mutta toimiikin päinvastaisesti, hän saattaa ahdistua.

Arvokoulussa
 

Kaikki on periaatteessa hyvin, mutta onni tuntuu karkaavan kauas­. Moni tietää tunteen, muttei keksi, mitä sille voisi tehdä. Elämäntaitovalmentaja Heidi Helander-Hyvönen järjestää onnellisuuskoulutuksia, joissa pohditaan myös arvoja ja niiden merkitystä onnellisuudelle.

– Media kohdistaa varsinkin naisiin paljon paineita ja odotuksia. Ajattele vaikka 90-luvun alkua. Silloin ei ollut edes keksitty hiustenpidennyksiä, rakennekynsiä ja niitä lukemattomia erityisrasvoja, joita meille nykyään kaupitellaan. Naisen pitäisi käyttää aikaa ulkonäköön, kodin sisustukseen, perheeseen, uraan ja harrastuksiin. Monilta ihmisiltä on kadonnut kosketus itseen, kuunnellaan enemmän ulkopuolelta tulevia viestejä kuin omaa sisintä.

Millaisilla harjoituksilla omat arvot voi löytää, jollei niihin ole yhteyttä?

– Käytän kirjoitus- ja meditaatioharjoituksia. Niitä voi tehdä myös omin päin. Kirjoittaminen auttaa enemmän kuin ajattelu: ajattelu työllistää vain toisen aivopuoliskon, kirjoittaminen molemmat. Kirjoita, mikä on sinulle tärkeää, millaiset asiat tuottavat iloa ja mistä unelmoit.

Entä, jos ei voi epätyydyttävälle elämäntilanteelle mitään – jos on vaikka pakko pysyä työpaikassa, joka ei tunnu oikealta, koska toimeentulo on saatava jostain? Helander-Hyvönen neuvoo hakemaan merkitystä elämään vapaa-ajan asioista, perheestä ja harrastuksista.

– Ja meditaatio auttaa tässäkin. Pienikin meditaatiohetki tai vaikkapa hengitysharjoitus kesken työpäivän auttaa saamaan yhteyden omaan sisimpään. Stressaavassa tilanteessa, esimerkiksi kohdatessamme työpaikkakiusaamista, menemme pakene ja taistele -tilaan, joka jatkuessaan jää pysyväksi. Meditaatio keskeyttää sen, irrottaa tilanteesta sekä auttaa jaksamaan ja löytämään keinoja tilanteen muuttamiseksi.

Kateus onnellisuuden esteenä
 

Helander-Hyvönen muistuttaa, että onnellisuuden esteenä on usein kateus.

– Kun kadehdimme muita, kadehdimme usein ulkoisia asioita, vaikka emme voi tietää, mikä on pinnan alla oleva totuus. Viimeisen päälle sisustetussa kodissa voi elää onneton perhe. Kaunista sisustusta ja muuta materiaa tärkeämpää on, että voimme sisimmässämme hyvin.

Totta. Suomalaiset mainitsevat usein arvotutkimuksissa tärkeiksi asioiksi perheen, ystävät ja terveyden – ja silti kadehdimme toisilta heidän hienoa autoaan tai suurta taloaan.