Parisuhde

On tosi vaikeaa olla ?vain? ystävä, kun oikeasti rakastaa ja tahtoisi omistaa toisen kokonaan. Sama pätee erotilanteessa. Erosimme ystävinä tai jotakin sinnepäin. Missä ovat pettymyksen ja epäonnistumisen tunteet? Ystävyys saattaa myöhemmin olla mahdollista, mutta ensin on erottava rakastetusta pitkän surutyöprosessin kautta rajuine, rumine tunteineen ja ikään kuin löydettävä toiselta tasolta uusi ihminen, joka voi olla ystävä.

Tuntuu siltä, että kaverisi yrittää paremman puutteessa olla sinulle ystävä, mutta ei kykene salaamaan ja kestämään toisenlaisia tunteitaan. Ehkä teidän pitäisi puhua siitä, toimiiko juttu näin vai vaaditteko mahdottomia.

Alkoholin liuottaessa sivistyksen pintakerroksen eli kontrollin heikentyessä miehen todelliset ajatukset karkaavat esiin. Alkoholi ei tee meistä toisenlaisia, se vain usein paljastaa puolia, jotka mieluummin pitäisimme piilossa. Ei hän varmastikaan halua olla sinulle paha, mutta on pettynyt saavuttamattomuudestasi. En usko, että sinä mitenkään yksittäisillä teoillasi tai sanoilla pahoitat hänen mieltään. Koko tilanne vain on hänen kannaltaan tuskallinen. Mies väittää hyväksyvänsä tilanteen, koska saa silloin edes tavata sinua. Mutta kuka rakastunut voi olla elättelemättä vaikka vain pientä toivoa, uskoa ihmeeseen ja onnen yhtäkkiseen kääntymiseen?

Nimität tilanteita ?erimielisyyksiksi? ? lainausmerkit ovat todella paikallaan. Sen, mistä te olette eri mieltä, olet hänelle ilmeisen selvästi kertonut. Hän vain ajoittain kiukuttelee tunteistasi, hän on vihainen puuttuvalle jaetulle rakkauden kokemiselle, ei sinulle. Mutta läsnäolollasi sinä jatkuvasti muistutat häntä tästä turhautumisesta. On siinä toisella olemista, kummallakin. Sinä puolestasi koet taas saavasi aiheettomasti ikäviä purkauksia. Jäin kyllä miettimään, mikä sinua pitää tuollaisessa ystävässä kiinni...