Värjää hiukset oikein

Nykyään suuri osa naisista värjää hiuksiaan. Värjääminen on suosittua myös nuorten tyttöjen ja poikien keskuudessa.

– Värjääminen on selvä trendi. Kun vielä 70–80-luvuilla väreillä peitettiin lähinnä harmautta, nyt esimerkiksi nuorison hiusväreillä pelaaminen liittyy moniin alakulttuureihin, kosmetiikan kemiaan perehtynyt hiusalan ammatinopettaja Raija Kara Tampereen ammattiopistosta arvioi.

Raija Kara ei ole pannut kehitystä merkille yksinomaan myönteisessä mielessä. Suositusten mukaan kesto- ja kevytvärejä käyttävien kannattaa värjätä hiuksiaan korkeintaan viiden viikon välein. Harva taitaa tätä muistaa. Alle 15-vuotiaatkin ovat liian nuoria värileikkeihin.

– Lasten hiuksia ei saisi värjätä lainkaan, sillä heidän ihonsa ei pysty suodattamaan aineissa olevia kemikaaleja samalla tavalla kuin aikuisten. Sen sijaan raitoja voi hyvin tehdä, kunhan ei laita ainetta hiuspohjan ensimmäisiin milleihin.

Huoli ei ole aiheeton, sillä EU:ssa on jo parin vuoden ajan tutkittu erityisesti hapettavien hiusvärivalmisteiden sisältämiä kemikaaleja. Sen tuloksena EU päätti heinäkuussa annetulla hiusdirektiivillä kieltää 22 kemikaalin käytön hiusväreissä tämän vuoden joulukuun alusta.
 

Allergiat lisääntyneet
 

Ihotautien ja allergologian ylilääkäri Tapio Rantanen Päijät-Hämeen keskussairaalasta kehottaa olemaan varovainen erityisesti hapettavien kestovärien kanssa. Niiden sisältämät p-fenyleenidiamiini, tolueenidiamiini tai aminofenolit johdoksineen voivat aiheuttaa kosketusallergiaa. Ne eivät kuitenkaan ole EU:n tiedekomitean kieltouhan alla.
– Kun hiuksia värjätään nykyään yhä enemmän, niin kosketusallergiatkin ovat selvästi lisääntyneet.

Herkistyminen näkyy ihon punoituksena, kutinana, turvotuksena ja hilseilynä. Joskus pään turvotus voi olla niin voimakasta, että hakeudutaan ensiapuun ja ajatellaan, että kyse on jonkin ruoan aiheuttamasta yliherkkyysreaktiosta.

Hoitona käytetään hiuspohjaan siveltävää kortisonivoidetta tai liuosta. Voimakkaissa reaktioissa voidaan tarvita suun kautta otettavaa kortisonia.
Allergioiden lisäksi Rantanen on huolissaan hapettavien hiusvärivalmisteiden mahdollisista syöpäriskeistä pitkäaikaisessa käytössä.
– Vanhempien ei pidä ainakaan tyrkyttää nuorille tytöilleen hiusten värjäämistä.

Erityisesti Rantanen kehottaa välttämään hennatatuointeja, sillä mustaan hennaan suuria määriä lainvastaisesti lisätyt fenyleenidiamiinit voivat aiheuttaa niin pahan herkistymisen, ettei sen jälkeen voi enää milloinkaan käyttää hiusvärejä.

Hiusten värjääminen hennalla voi olla käypä vaihtoehto. Pakkauksen tuoteselosteessa Lawsonia inermis tarkoittaa luonnonhennaa ja Lawsone vastaavaa synteettistä väriainetta. Synteettisen hennan on osoitettu olevan myrkyllistä ihmisille. EU:n tiedekomitea tullee kieltämään sen lähiaikoina.

Upeat hiukset
 

Hiuksille väriaineet ovat turvallisia. Hiukset kestävät valtavan määrän erilaisia käsittelyjä, sillä keratiini on kovaa ainetta.

– Mitä useammin hius altistuu hapelle, kuten kesto- ja kevytväreille, permanentin kiinnitysaineille tai valkaisuaineille, niin sitä enemmän syntyy vaurioita. Kaikki hiusten rakennevauriot ovat happivaurioita, Raija Kara toteaa.

Vaurioita ei korjaa mikään hoitoaine, mutta hiusta voidaan pinnoittaa, kiillottaa ja pehmentää. Monissa hiusväreissä onkin mukana tällaisia raaka-aineita, joten värjäyksen jälkeen hiukset suorastaan loistavat upeasti.

– Pienet happivauriot ovat hyödyllisiä, sillä ne tekevät hiukset usein helpommin kammattaviksi ja ilmavimmiksi. Hiusten rasvoittumiseen värjääminen ei sinänsä vaikuta, vaan talirauhasten toimintaa säätelevät geenit ja hormonit.

Hapettavien kesto- ja kevytvärivalmisteiden sisältö on samanlaista sekä kampaamo- että markettituotteissa. Raija Kara kehottaa käyttämään niitä levitettäessä aina suojahansikkaita.
– Käsineet antavat suojan vain 15 minuutiksi. Sen jälkeen aineet imeytyvät läpi, vaikkei niitä näekään värittömyyden vuoksi. Kampaamoissa tämä asia tuntuu unohtuvan: jotkut kampaajat käyttävät yhä uudelleen samoja hansikkaita, jolloin altistuminen on ihan eri luokkaa kuin kotona.

Kolmenlaisia väriaineita
 

Moni niputtaa värjäykset, vaalennukset ja raidoitukset samaan ryhmään. Samoin arvellaan, että kun käytän kevytvärejä, niin käsittelykin on kestovärejä turvallisempaa. Raija Karan mukaan asian laita ei ole näin. Väriaineet voidaan jakaa kolmeen ryhmään.

Vaalennusaineet:
Niitä ei pidä sekoittaa vaaleammaksi värjääviin väriaineisiin, jotka kuuluvat hapettaviin värivalmisteisiin. Vaalennusaineet valkaisevat nopeasti. Niissä ei ole väriaineita, vaan ne poistavat hiusten omaa väriä. Niitä myydään yleensä jauheena, joskus voiteena. Mukaan sekoitetaan vetyperoksidia.

Suoravärit:
Suoravärit ovat sellaisenaan värillisiä. Niihin ei sekoiteta mitään toista ainetta. Suoraväreillä ei voi tehdä hiuksia vaaleammaksi. Niillä voi vain tummentaa tai tehdä värikkäämpiä lopputuloksia. Ne eivät sitoudu hiuksiin samalla tavalla kuin kesto- ja kevytväriaineet. Kaupan hyllyssä suoravärit ovat usein värivaahtoja ja värisampoita.

Hapettavat värivalmisteet:
Myydään nimikkeillä kevyt- ja kestovärit. Itse väriaineet ovat värittömiä, joskus valmistaja saattaa värjätä valmisteen jollakin suoravärillä. Kun niihin sekoitetaan vetyperoksidia, värit alkavat syntyä hiuksissa. Kemiallisessa prosessissa värien molekyylit reagoivat vetyperoksidista vapautuvan hapen kanssa. Vetyperoksidi on turvallinen aine. Sen sijaan väriaineiden kemikaaleja on nyt tutkittu EU:ssa, ja niistä 22 on laitettu käyttökieltoon.

Kotivärjääjä, muista:
 

  • Älä värjää, jos hiuspohja on ärtynyt tai sinulla on ihottumaa.
  • Tee tuotepakkauksen suosittelema testi, jos vähänkin on syytä epäillä hiusväriallergiaa. Jos värjäät säännöllisesti, niin silloin testin tekemistä joka kerta ei suositella, sillä se lisää riskiä allergiaan.
  • Noudata muutenkin tuotepakkauksen ohjeita. Käytä käsineitä!
  • Älä koskaan sekoita erilaisia hiusvärituotteita. Reaktiot saattavat olla arvaamattomia.
  • Älä käytä hiusvärejä kulmakarvojen tai silmäripsien värjäämiseen.

Asiantuntijat ihotautien ja allergologian ylilääkäri Tapio Rantanen, Päijät-Hämeen keskussairaala ja hiusalan ammatinopettaja Raija Kara, Tampereen ammattiopisto