Hanna Skyttä: Pakkausmerkinnät - modernit hieroglyfit?

Pidän itseäni valveutuneena kuluttajana. Ammattini puolesta olen jo vuosia ollut tietoinen eri elintarvikkeiden ravintosisällöistä, jotka ovat nyt putkahtaneet monien ruokapakkausten kylkiä koristamaan. Oikein tulkittuina ne voivatkin olla varsin hyvä työkalu terveellisempien valintojen tekemiseen. Ongelmaksi kuitenkin muodostuu monesti “uuslukutaidottomuus”, kun ravitsemussisältöjen tulkintaan ei enää riitäkään ala-asteella opeteltu äidinkieli, toinen kotimainen kieli tai edes muut vieraat kielet.

Muistan, kuinka oloni oli kuin vuonna 1822 egyptiläisten hieroglyfien arvoituksen ratkaisseella Jean-Francois Champollionilla, kun huomasin osaavani tulkita ruokien etikettejä ja tuoteselosteita. Innosta hilluminen kuitenkin loppui lyhyeen, kun huomasin tarvetta myös kierrätys- ja muovimerkintöjen, lisäainekoodien ja jopa luomusertifikaattien merkitysten opettelemiseen. Ollakseni valveutunut kuluttaja, minun tulisi myös tietää ruuan alkuperä sekä sen jättämän hiilijalanjäljen määrä. Modernien hieroglyfien arvoitusten ratkaiseminen jatkui...

Mikäli haluat helpottaa hieman merkintöjen labyrintistä ulospääsyä, voit kokeilla seuraavia Top 10 -vinkkejäni:

1. Kartoita elämäntapojesi ne alueet, jotka ovat itsellesi merkityksellisimpiä ja joiden parissa vietät eniten aikaasi. Tämän jälkeen mieti, mitä tuotteita ja palveluita näihin elämäsi alueisiin liittyy ja perehdy niiden merkityksiin, tuotemerkintöihin, terveysvaikutuksiin tai ekologisuuteen, mikäli nämä ovat lähellä sydäntäsi. Jos tämä tutkimuksesi osoittaa, että jossakin tuotteessa olisi “parannettavan varaa” palvellakseen omaa arvomaailmaasi tai tavoitteiden saavuttamistasi paremmin, kartoita vaihtoehtoisia tuotteita tai toimintatapoja.

2. Suosi mahdollisimman yksinkertaisia asioita ja tuotteita esimerkiksi ruokaostoksien suhteen. Kun ostat perunat vihannesosastolta siinä muodossa, kuin ne maasta on nostettu, vältyt perunajalosteiden etikettien tulkitsemiselta ja mahdollisten lisäainekoodien opettelulta.

3. Muista, että kaikki mikä on luomua, ei välttämättä ole terveellistä. Vältettävien joukkoon omasta mielestäni kuuluvat edelleen esimerkiksi valkoinen sokeri ja valkaistut vehnäjauhot, olivatpa ne luomua tai ei. Myös jotkut villinä kasvaneet vihannekset saattavat olla terveellisempiä, kuin luomuvaihtoehdot.

4. Ole tietoinen, mutta älä stressaa! Ei ole tarvetta heittäytyä fanaattiseksi muovien välttelijäksi ainoastaan niihin liittyvien mahdollisten terveysriskien vuoksi. Sen sijaan on hyvä olla tietoinen niiden oikeaoppisista käyttötavoista; jäätelörasiaa ei ole tarkoitettu lämpimien ruokien säilyttämiseen, joten älä kaada siihen jauhelihakastikkeen loppuja säilöäksesi sen seuraavaa päivää varten jääkaappiin. Kierrätä sen sijaan muovit asianmukaisesti. Lisäietoa olen koonnut tämän blogin loppuun.

5. Korvaa muoviset juomapullot ekologisemmalla ja terveydelle vaarattomalla Sigg-juomapullolla (www.bonge.fi ja www.sigg.com), jonka ihastuttavan laajasta valikoimasta löytyy sopiva design jokaiselle perheenjäsenelle. Lisätarvikkeista suosittelen lämpimästi ns. Active Bottle top -korkkeja, jotka tekevät juomapullojen käytöstä vieläkin helpompaa ja kätevämpää!

6. Mikäli tapanasi on ostaa take-away -kahvi tai -tee, investoi termosmukiin. Useat kahvilat täyttävät oman mukisi niin pyytäessäsi. Esimerkiksi Bodum- ja Steelworks-merkkisistä mukeista on tullut omia suosikkejani.

7. Jos budjettisi sallii, vaihda ekologisiin terveyssiteisiin ja tamponeihin. Itse ihastuin Organyc-sarjaan (http://www.organyc-online.com/), joka on juuri saapunut myös Suomeen. Se on tällä hetkellä ainoa 100% biohajoava, kokonaan luomupuuvillasta valmistettu tuotesarja, jonka poikkeaa muista ekositeistä sen imuytimen materiaalin suhteen: Organycissä se on luomupuuvillaa selluloosan sijaan. Tuotteet eivät sisällä klooriaa, hajusteita tai muoveja. Myös pakkaus sekä kääreet ovat biohajoavia (pahvia ja maissitärkkelyspohjaista biomuovia). Siteissä on myös parasta ennen -merkintä pohjassa! Saatavana esimerkiksi Ekolon verkkokaupasta http://www.ekolo.fi/verkkokauppa

8. Vaihda muoviset kertakäyttöastiat esimerkiksi bambusta valmistettuihin “kertakäyttöastioihin”. Ne kestävät muutamien kertojen pesunkin ja itse pidin niistä erityisesti retkeillessäni.

9. Mikäli pidät muovin ominaisuuksista, mutta haluat vähentää sen käyttöä, korvaa muoviset ruuanvalmistusvälineet silikonisilla vaihtoehdoilla, joiden “käsituntuma” on lähes muovin kaltainen. Tämänhetkisten tutkimusten valossa silikonin ei ole todettu aiheuttavan terveyshaittoja joidenkin muovien tavoin. tietoa terveysriskeistä. Itse ihastuin esimerkiksi ranskalaisen Lékuén tuotteisiin, jotka on valmistettu platinasilikonista, jonka uskotaan olevan 100% turvallinen. Tosin mielelläni myös bambuhöyryttimessäni höyrytän ruokiani edelleen. Bambuhöyryttimiä löytyy esimerkiksi Ken Hom Taon valikoimista. Molempia voi tiedustella www.nexet.fi sekä hyvinvarustetuista tavarataloista.

10. Colin Beavanin Ekovuosi Manhattanilla (http://www.otava.fi/kirjat/tieto/2010/fi_FI/ekovuosi_manhattanilla/) ja Johan Tellin 100 tekoa maapallon puolesta antavat hauskan, mutta samalla informatiivisen rautaisannoksen tietoa kulutuksen vaikutuksesta sekä konkreettisia, helppoja vinkkejä.

Rentoja hieroglyfien tulkintahetkiä!

MUOVIMERKINNÄT

Muovit haitallisimmasta vaarattomimpaan (tämänhetkisen tutkimuksen valossa)

PVC eli polyvinyylikloridi (3)

Vinyylikloridien tiedetään olevan karsinogeenejä. Lisäksi ne sisältävät ftalaatteja, jotka saattavat häiritä erityisesti testosteronin ja kasvuhormonien tuotantoa. Näiden haittojen vuoksi polyvinyylikloridien käyttö esimerkiksi lasten lelujen valmistuksessa on kielletty.

Polystyreeni (6)

Polystyreeni on ehkä kaikista yleisimmin käytetty muovi, josta valmistetaan astioita ja aterimia, take-away pakkauksia sekä lihojen ja muiden tuoretuotteiden pakkausrasioita. International Agency for Reaserch on Cancer on luokitellyt polystyreenin karsinogeeniksi. Vältä erityisesti ruokien kuumentamista polystyreenistä valmistetuissa astioissa.

PC eli Polykarbonaatti (7)

Numero seitsemän alle lukeutuvat polykarbonaattien lisäksi myös muut luokittelemattomat muovit. Polykarbonaattia käytetään usein esimerkiksi lasten "tuttimukeissa", uudelleen käytettävissä juomapulloissa, ja säilykepurkkien "vuorauksessa". Se on ainoa muovi, jonka valmistuksessa käytetään bisfenoli-A:ta (BPA), jonka on useissa tutkimuksissa todettu imitoivan estrogeeniä (ja siten aiheuttavan mahdollisia naishormonien epätasapainoa) , häiritsevän kehon immuunijärjestelmää sekä vaikuttavan epäsuotuisasti aivojen ja eturauhasten terveyteen. Monet tutkijat ovat erityisen huolissaan tämän muovin lapsiin ja vauvoihin kohdistuvista terveysriskeistä. Soveltuu energiajätteen kierrätykseen.

Polyetyleenitereftalaatti (1)

Tämänhetkisen tiedon valossa suhteellinen turvallinen muovi kertakäytetyttynä. Polyetyleeniä käytetään esimerkiksi juomapullojen, ketsuppi- ja muiden elintarvikepakkausten sekä mikroaaltouunilämmitykseen soveltuvien pakkausten valmistuksessa. Pyri välttämään polyetyleenistä valimistettujen muovien – esimerkiksi limsa- tai vichypullojen – uudelleen käyttämistä. Pullot voi palauttaa kauppojen automaatteihin.

Polyeteeni high-density (2) ja polyeteeni low-density (4)

Mehupullot, muoviämpärit,virvoitusjuomakorit, shampoo-pullot ovat usein valmistettu polyetyleenin high-density -muodosta, kun puolestaan polyetyleenin low-density -muotoa käytetään muovikassien ja -kalvojen valmistuksessa. Tämänhetkisten tutkimusten valossa näiden muovien ei ole todettu päästävän kemikaaleja ruokaan ja niitä voinee käyttää turvallisesti uudelleen..Ne soveltuvat energiajätteen keräykseen. Korit voi palauttaa kauppaan ja pussit voi palauttaa kauppojen palautusautomaattien yhteydessä oleviin muovijätteen keräysastioihin.

Polypropeeni (5)

Polypropeeni lienee kaikista turvallisin markkinoilla oleva muovi, jota löytyy esimerkiksi vauvojen tuttipulloista, jogurttipurkeista ja muista elintarvikepakkauksita. Soveltuu energiajätteen kierrätykseen.

Markkinoilla on nykyisin myos ns luonnollisia polymeerejä, jotka on valmistettu perunan, maissin tai sokerin tärkkelyksestä. Luonnolliset polymeerit ovat turvallisia ja kompostoituvina myös ekologisempia vaihtoehtoja muoveille. Jotkin markkinoilla olevista kertakäyttöastioista on valmistettu luonnollisista polymeereistä. Lisäksi niitä on saatavilla joissakin ekologisesti ajattelevissa kahviloiden ja ruokapaikkojen take-away astioina.
 

KOSMETIIKKAMERKINNÄT

Kaikki luomukosmetiikkana tai luonnonkosmetiikkana myytävät tuotteet eivät ole sertifioitu samoin kriteerein. Lisätietoja oheisesta taulukosta ja kosmetiikan serfioinneista ja merkinnöistä saat esimerkiksi www.organicspa.fi sekä Rita Stiensin Totuus Kosmetiikasta -kirjasta (http://www.tammi.fi/kirjat/ISBN/9789513143442/)

Kommentit

Hei!
Miten päin tuossa kosmetiikkamerkintälistassa nuo ruksit menee, kun suomalaisella värisilmällä näyttää siltä, että USDA on tosi tiukka merkintä ja Eco-Cert taas tosi löysä? Luulisin, että on toisin päin? Vähemmän perehtynyt lukija voi lukea miten päin vain. Tekstiin voisi selvennyksen rukseista ja väreistä laittaa :)

# 29.7.2010 08:14

0

0

Ilmoita asiaton viesti

Hei!
Kiitos kommentista! Kyllä olet tulkinnut oikein - USDA on huomattavastikin ECO-CERTiä tiukempi, vaikka toisin voisi luulla...

Hanna Skyttä

# 30.7.2010 10:55

0

0

Ilmoita asiaton viesti

Moro Sanna,
toivottavasti vielä luet tätä viestiä...
Mutta kysymykseni on seuraavanlainen, eli koska olen yksinkertainen niin tiivistettynä: mikä muovi on sopiva (ja "paras") elintarvike käyttöön?

# 8.3.2011 14:30

0

0

Ilmoita asiaton viesti