KT-toimitus: Onnellisuuskoulu: optimismi, viikko 2

Iina: Vuorossa on minulle ehkä koko onnellisuuskoulun vaikein vaihe: Ylös kuopasta -niminen tehtävä, jossa tarkoituksena on oppia palautumaan paremmin epäonnistumisista. Valmentaja on antanut tehtävän, jossa tulee kiinnittää huomiota sanoihin ”aina” tai ”ei koskaan”. Huomioita tulee tehdyksi päivän mittaan lukuisia: Kengät ovat aina keskellä lattiaa. Tämä juttu ei koskaan valmistu ajoissa. Aina on aamulla hirveä kiire.

Valmentaja: On tärkeää huomata, miten ”aina” (ikävistä asioista) ja ”ei koskaan” (toivotuista asioista) lisäävät tilanteisiin ylimääräistä katkeruutta, taakkaa ja kohtalouskoa. Paljon käytettynä ne iskostuvat helposti opituksi avuttomuudeksi: jos asiat kuitenkin tapahtuvat aina, miksi yrittääkään mitään uutta. Kuitenkin vain erittäin harvoin ”aina” ja ”ei koskaan” -leimat vastaavat todellisuutta. Useimmissa asioissa tapahtuu paljon hyvää kehitystä tai ainakin joitakin myönteisiä poikkeuksia.

Viikon...
HAASTE: Tämähän on pelkkää haastetta koko tehtävä! Aina-sanoja tipahtelee tasaiseen tahtiin. Pinnistelen kovasti, jotta löydän asioista sen, mikä meni tällä kertaa ihan hyvin: kengät ovat lattialla, mutta takkihan näyttää kuitenkin olevan naulassa. Aamulla tulee kiire, mutta ehdimme kuitenkin lopulta aina ajoissa - onko meillä siis tosiaan kiire, vai manaanko mahdollisen kiireen jo valmiiksi?

YLLÄTYS: Kas: suoralla pyynnöllä saakin parempia tuloksia kuin itsekseen pihisemällä! Tämä koskee yhtä hyvin työasioita kuin yksityiselämää.

ONNISTUMINEN: Pinnistelen kovasti, jotta löydän asioista sen, mikä meni tällä kertaa ihan ookoo. Älyän pyytää apua, ja kumma kyllä jo seuraavana päivänä joudun kumoamaan erään siivoukseen liittyvän ”aina”-lauseen.

Valmentaja: Iinan esimerkissä kiteytyy optimismin yksi ydintaito - asioista puhuminen ja avun pyytäminen itsekseen pihisemisen sijasta. Optimisti pyytää apua, koska uskoo, että asioihin voi vaikuttaa, pessimisti lamaantuu helpommin puhisemaan omissa oloissaan. Silloin asiat harvemmin muuttuvat.

Valmentajan viikon vinkki: Hankaliin tilanteisiin yhdistyvien ”aina” ja ”ei koskaan” leimojen kanssa kannattaa olla tarkkana myös vuorovaikutuksessa - ”sä et koskaan...” on lamauttava alku keskustelulle ja hyvin harvoin edes täysin totta. Selkeä pyyntö tai toivomus on usein monin verroin tehokkaampi - samoin myönteisen kehityksen huomioiminen ja siitä kiittäminen.

Valmentaja Taina Laane / Positive Planet www.positiveplanet.eu