Hanna Skyttä: Muistellaanpa vähän...

Lauantaina se jälleen saapui kaupunkiin – Helsinki City Run. Minulle tuo suomalaisten maratonien grand old lady on jo vuosia merkkinnyt kesäkauden vaihtumista syksyksi; 42195 metrin juoksumatka on ollut kuin kesän loppukiri! Juoksun jälkeen sohvalla pötkötellessäni olikin hyvä aika antaa kunnianosoitus päättymäisillään olevalle kesälle, painaa aivojen “taaksepäinkelausnappia” ja muistella menneen kesän tapahtumia.

Muistot ovat ihmisen toinen tilaisuus onneen, on Kuningataräiti Elisabethkin sanonut. Huomasinkin jälleen kerran, kuinka hyvänolon hormonit hyrräsivät muistellessani pieniä ja suuria asioita, jotka olivat saaneet sydämeni laulamaan kesän aikana, ja kuinka kiitollinen kaikista noista tunteista ja kokemuksista olin. Lisäksi olin myös kiitollinen siitä, että pystyin palauttamaan muistiini nuo ihanat hetket!

Muistin tärkeyttä käsitteli myös ihana kollegani Heini Lehtosalo uusimman K&T:n Terveys Nyt -palstalla (K&T 10/2010 s. 79) varsin monipuolisesti. Yksi merkittävä asia oli unen tärkeys, ja usein lyhytkestoisen muistin haparoiminen johtuukin uupumuksesta, ahdistuneisuudesta ja stressistä. Toisaalta myös huono verenkierto (heikentää aivojen hapensaantia), riittämätön veden juominen ja liiallinen alkoholin nauttiminen (tuhoaa aivosoluja) voivat myös aiheuttaa muistihäiriöitä. Ja nyt, kun kesämuisteluiden lisäksi muisti saa lisäkuormaa töihin ja kouluun paluun myötä, kannattaa kokeilla simppeleitä ja ehkä yllättäviäkin keinoja aivovoiman boostaamiseksi.

1. Hammaslääkäriin! Plakki saattaa synnyttää tulehdustilan, joka estää optimaalisen verenkierron aivoihin, toteaa Tohtori Michael Roizen kirjassaan “An Insider's Guide to the Body”. Teoriasta käytäntöön: Varasin ajan luottohammaslääkäriltäni syystarkistusta varten.
2. Tarkistetaanpa veren puhtaus. Punasolut tulevat olla terveitä, jotta ne voisivat hoitaa tehtävänsä tehokkaasti, eli mm. kuljettaa happea ja ravintoaineita kehon eri elimien käytetäväksi. Normaaleissa verikokeissa ei punasolujen muotoa, kokoa tai mahdollista takertuneisuutta toisiinsa, jonka vuoksi kiinnostuin ns. elävän veren analyysista. Tämän mikroskoopilla tehtävän analyysin kautta on mahdollista nähdä viitteitä monista terveyteen vaikuttavista (elämäntapa)tekijöistä ja saada opastusta terveemmän elämän ja elinvoimaisuuden saavuttamiseksi.Teoriasta käytäntöön: Buukkasin ajan Eric Gammalsilta, joka on yksi Suomen tunnetuimmista mikroskopisteista. Oli huikeaa nähdä omat verisolut mikroskoopin alla ja kuulla Ericin näkemykset niistä tekijöistä, joiden kautta voisin edelleen parantaa verenlaatuani ja jo nyt hyvää terveyttäni – ja ehkä myös tehostaa aivojeni toimintaa!
3. Paastoamaanko? Neuroscience Bulletin -lehdessä julkaistun kiinalaistutkimuksen mukaan yhden päivän mittainen paasto kerran kuukaudessa lisäsi erityisesti aivotoiminnalle tärkeän, ja erikoislaatuisen glukoosin muodostumista. Teoriasta käytäntöön: Tilanteesta riippuen paastolla on todettu olevan terveyttä edistäviä, mutta myös terveydelle haitallisia vaikutuksia. Perehdythän hyvin omaan terveydentilaasi mieluiten asiantuntijan ohjauksessa ennenkuin ryhdyt paastoamaan. Totaalipaaston sijaan itse suosittelen usein ns. detox-kuuria tai -päivää, joka miedoimmillaan voi tarkoittaa yhden ainoan kehoa tai mieltä kuormittavan asian poistamista elämästäsi tai sen korvaamista terveellisemmällä vaihtoehdolla. Glukoosivaikutus jää tosin siinä tapauksessa toteutumatta, mutta mini-detox voi edistää hyvää oloa muilla tavoin!
4. Tee kaksi asiaa samanaikaisesti. Mielen ja kehon samanaikaisen harjoittamisen on todettu lisäävän kognitiota ja muistiinpalauttamiskykyä. Teoriasta käytäntöön: Tee ajatuksissasi kauppalistaa samalla kun kävelytät koiraa tai rustaa ristisanatehtäviä kuntopyörää polkiessasi.
5. Visualisoi. Faktojen linkittäminen mielikuviin tehostaa asioiden siirtymistä lyhytkestoisesta muistista pitkäkestoiseen muistiin, josta ne on palautettavissa mieleen tarpeen tullen. Teoriasta käytäntöön: Yritä tehostaa sovitun tapaamisen muistamista visualisoimalla henkilö, jonka tulet tapaamaan.
6. Käytä molempia käsiä. Tutkimusten mukaan ei-dominoivan käden ainakin satunnainen käyttäminen lisää aivopuoliskojen yhteyksiä, jolloin esimerkiksi kykysi nähdä tiettyjen argumenttien molemmat puolet voi parantua. Molempien käsien käyttämisen on todettu myös lisäävän informaation muistiinpalauttamisen tehokkuutta. Teoriasta käytäntöön: Nautin illalliseni vasemmalla kädellä. Sen lisäksi, että tämä harjoitus ehkä tehosti aivojeni toimintaa, se myös tarjosi roimasti naurunaihetta! Hyvä vinkki myös niille, joilla on tapana hotkia ruokaa – vähemmän käyttämällä kädelläsi syöminen hidastaa taatusti vauhtia!
7. Relaa vähän... tai paljon! Stressi kohottaa kortisolihormonitasoa, mikä puolestaan saattaa tuhota aivosoluja. Teoriasta käytäntöön: Buukkasin heti itseni jälleen rakastamilleni Bikram-joogatunneille. Kortisolihormonitasoa laskevien vaikutustensa lisäksi Bikram-joogalla on monia muitakin muistia ja aivotoimintaa parantavia vaikutuksia. Parantamalla verenkiertoa ja lisäämällä elimistön hapensaantia se tehostaa tiedonkulkua hermostosta aivoihin samalla kun kuuma ilma saa kehon hikoilemaan ja sitä kautta poistamaan kuona-aineita verestä ja puhdistamaan sitä.

Muistorikasta syyslukukauden alkua!