KT-toimitus: Lankeemus: Karkkilakon 21. päivä

Kolmen viikon karkkilakon jälkeen ajatukset alkavat jo väistyä makeasta. Viime viikonloppuna "palkitsinkin" itseäni vaniljajäätelöllä, jonka sekaan laitoin omena-kaneli-muromysliä - aivan mieletön yhdistelmä muuten - ja nautin jokaisesta pikkulusikallisesta kuin viimeisestä ateriasta. Mutta sitten iski katumus.

Ihmisen mieli on kummallinen: En haikaillut makean perään suunnattomasti, mutta silti päätin ottaa jäätelöä. Nautin annoksestani, mutta kaduin tekoani. Mistä löytää tasapaino?

Käsilaukussani on minigrip-pussi, johon olen kerännyt muun muassa ravintoloista saamani tai muuten minulle tarjotut makeiset. Noin sadan gramman pussi kulkee mukanani joka paikkaan, mutta ei yllättäen ol kiusaus vaan kannuste. En myöskään aio syödä sen sisältöä 1. lokakuuta. Ainakaa toivon mukaan. Olen aina pitänyt itsekuriani heikkona, kun kyseessä ovat makeiset, mutta tämän kolmen viikon aikana olen oppinut, että olen päättäväisempi kuin uskoin.

Alan uskoa, että ihminen pystyy mihin vain, kun oikein sitä haluaa.