Aiheena oli ”Kuormaa vai kannattimia – uskallusta ylipainoisen liikunnan motivoitiin”. Osa luennoista käsitteli teoriaa esimerkiksi liikunnan aiheuttamista riskeistä ylipainoisille, ja iltapäivän luennoilla opimme toiminnallisia menetelmiä ja motivoinnista. Itselle jäi päällimmäisenä mieleen Kirsi Heinosen lausahdus: ”Nautitko liikunnan aikana vai suorituksen jälkeen?” Se kolahti tällaiseen aika suorituskeskeiseen ihmiseen.
Koulutuspäivän aikana haastattelin myös Ari Elomaata, johon olen tutustunut vuosia sitten Suurin Pudottaja -ohjelman kautta. Tavatessamme ensimmäistä kertaa Ari painoi noin 235 kiloa. Nykyisin hän painaa noin 90 kiloa, ja on juossut muun muassa muutaman maratonin. Ari kertoi, että alussa hänelle liikunta oli todella vaivalloista, mutta pohojalaasen luonteen omaavana sitä meni vaikka läpi harmaan kiven. Alussa nautinto tuli vasta suorituksen jälkeen, mutta pari vuotta myöhemmin, kun paino oli laskenut ja kunto kohonnut, alkoi Ari nauttia liikunnasta täysin rinnoin myös suorituksen aikana. Ehkäpä näin käy minullekin, kunhan kunto kohoaa riittävästi.
Tästä sain kimmokkeen muuttaa ohjelmaani niin, että ainakin kaksi treeniä on sellaista, josta oikeasti pidän ja nautin. Ja kaksi treeniä viikossa on sitten enemmän suorittamista ja ehkä hieman verenmaku suussa. Ilokseni kuitenkin voin teille kaikille lukijoille kertoa, että nyt kroppani jo kestää juoksemista! Taitettu matka oli vasta noin kaksi kilometriä, mutta alku se on sekin!
Nyt vaan pitäisi malttaa olla hajottamatta itseään ja nauttia ihanista kevätpäivistä!
Hanna
