Ulla Sangervo-Lappalainen, 76:
"Suoraan puhuminen on nyt helppoa"
Rakastan elämää. Se on minulle edelleen suurta, kaunista ja ihmeellistä.
Tässä iässä suoraan puhuminen on helppoa. Jos en saa asiaankuuluvaa palvelua kaupassa, voin sanoa sen ääneen. Myös ajatusmaailmani on muuttunut aiempaa rennommaksi. En enää suunnittele tulevaa niin, että asioiden pitäisi mennä tietyllä tavalla. Elämä tulee sellaisena kuin tulee.
Kauneus on ollut minulle aina todella tärkeää, eikä sen merkitys ole muuttunut ikääntymisen myötä. Itsestään huolehtiminen on huomionosoitus myös muita kohtaan. Ehostaudun edelleen, mutta voin mennä lähikauppaan ilman meikkiä aivan helposti. Toivon, että kaikki voisivat olla sellaisia kuin ovat.
Muiden suhtautuminen minuun on muuttunut entistä positiivisempaan suuntaan. Ehkä vanhetessa olen alkanut säteillä elämäniloa. Nykyään arvostus elämää kohtaan tulee elämästä itsestään ja sen pienistä asioista. Niin kauan, kun pysyn terveenä, eläminen on yhtä juhlaa.
Päiväunet ovat minulle välttämättömyys, mutta se on vain ihanaa. Rauhassa mietiskelystä on tullut entistä tärkeämpää. Olen ikääntymisestä kiitollinen myös siksi, etteivät päiväni täyty pakollisista menoista. Saan olla ilman mitään aikatauluja.
Jo nuorena pyrin noudattamaan elämässä seuraavaa ohjetta: jos arvostamme itseämme, emme tee arvottomia tekoja. Vasta nyt myöhemmällä iällä tunnen, että olen sisäistänyt ohjeen ja noudatan sitä oikeasti.
Olen oppinut, että murheelliset asiat opettavat elämässä enemmän kuin iloiset. Kun vanhempi siskoni menehtyi, luulin, etten enää koskaan jatka taiteen tekemistä. Nyt minulla on taas käynnissä suuri luova kausi.
Saatan joskus jopa unohtaa tarkan ikäni. Minulla on paljon nuoria ystäviä, eikä iällä ole näissä ystävyyssuhteessa mitään merkitystä. Vuosi sinne tai tänne ei merkitse mitään. Jokainen ikä on tuntunut aina sillä hetkellä parhaalta.
Aiemmin minulla oli kova näyttämisen tarve. Järjestin taidenäyttelynikin osoittaakseni osaamiseni muille. Nykyään näyttelyt ovat luomisen tarpeen tulosta. Isosiskoni on sanonut, että niin kauan kun minulla riittää halua luoda uutta, en vanhene koskaan. ›
Ulla on keramiikkataiteilija ja asuu miehensä kanssa Helsingin
Paloheinässä. Ullalla on kolme lasta ja viisi lastenlasta.
