Kuukautiskivut kuriin

Useimmilla naisilla vatsaa nipistelee ainakin jonkin verran kuukautisten alkamispäivänä. Lääketieteellisesti kivuliaista kuukautisista eli dysmenorreasta puhutaan silloin, kun kivut ovat niin kovat, että ne haittaavat normaalia elämää ja toimintaa. 10–40 prosenttia naisista kärsii dysmenorreasta ainakin jossain elämänsä vaiheessa.

Usein kuukautiset ovat kivuliaat lähes niiden alkamisesta lähtien tai ainakin vuotojen muututtua säännöllisiksi. Silloin puhutaan primaarisista kuukautiskivuista. Jos taas kuukautiset muuttuvat kivuliaiksi vasta myöhemmällä iällä, on kyse sekundaarisista kuukautiskivuista. Niiden taustalla saattaa olla jokin elimellinen vika, joka vaatii tutkimista.

Oireet
Primaarit kuukautiskivut ilmenevät usein samaan aikaan, kun vuoto alkaa, ja jatkuvat yleensä alle vuorokauden. Pääasiallisin oire on kohdun supistelusta johtuva alavatsakipu. Kohdun limakalvossa muodostuu tavallista enemmän prostaglandiineja, ja vuodon alettua nämä prostaglandiinit imeytyvät kohdun limakalvosta kohtulihakseen aiheuttaen kohdun supistelua. Samalla myös kohtulihaksen verenkierto heikkenee ja se alkaa kärsiä hapenpuutteesta, mistä jo sinänsä seuraa kipua.

Monilla on vuodon alkamisen aikoihin myös yleisoireita, kuten pahoinvointia, oksentelua, ripulia ummetusta,
selkäsärkyä ja päänsärkyä. Väsymys ja huimauskin ovat mahdollisia oireita.

Sekundaariset kuukautiskivut ovat hyvin samantapaisia. Erona on kuitenkin se, että kivut voivat alkaa jo pari päivää ennen vuodon alkamista ja jatkua useita päiviä. Kipu keskittyy usein alavatsaan ja -selkään. Sekundaariset kuukautiskivut voivat johtua synnytinelinten sairauksista, kuten endometrioosista, jossa kohdun limakalvoa kasvaa kohdun ulkopuolella munasarjoissa ja vatsaontelon seinämissä. Myös kohdun hyvänlaatuiset lihaskasvaimet eli myoomat tai kohdun adenomyoosi eli kohdun limakalvon paikoittainen tunkeutuminen kohtulihaksen sisään voivat olla kivun syynä. Joskus polyyppi eli kohdun limakalvon hyvänlaatuinen kasvain todetaan kuukautiskipujen aiheuttajaksi. Huonosti paikoillaan oleva kuparikierukkakin voi paljastua kipuilun syyksi.

Diagnoosi
Jos kuukautiskivut häiritsevät normaalia elämää, kannattaa tilanne tarkistuttaa lääkärillä. Varsinkin jos aikaisemmin
kivuttomat kuukautiset muuttuvat kivuliaiksi eli puhutaan sekundaarisista kuukautiskivuista, kannattaa varmistaa, ettei kyse ole hoitoa vaativasta sairaudesta. Gynekologi tekee huolellisen haastattelun lisäksi normaalin sisätutkimuksen: tunnustelee että kohtu ja munasarjat ovat normaalin kokoiset.

Tavallisesti myös emättimen kautta tehtävä ultraäänitutkimus on tarpeen. Sillä saadaan näkyviin kohdussa mahdollisesti olevat polyypit ja myoomat sekä munasarjojen kystat. Hankalissa tapauksissa voi diagnoosin varmistamiseksi olla tarpeen tehdä vatsaontelon tähystys eli laparoskopia. Se on lyhyt toimenpide, joka tehdään nukutuksessa.

Usein tutkimuksissa ei kuitenkaan löydetä mitään poikkeavaa, mikä jo sinänsä voi lieventää kipua. On myös
hyvä tietää, etteivät kuukautiskivut ole merkki mistään rakenteellisesta viasta eikä hormonihäiriöstä. Ne eivät myöskään aiheuta lapsettomuutta.

Hoito
Kuukautiskipujen hoito määräytyy kipujen syyn mukaisesti. Niiden hoitoon suositellaan prostaglandiinien
muodostumista estäviä kipulääkkeitä (esimerkiksi ketoprofeeni, ibuprofeeni, naprokseeni ja tolfenaamihappo). Valmisteiden välillä ei juurikaan ole todettu olevan eroja tehon suhteen. Olennaista sen sijaan on ottaa kipulääkettä oikeaan aikaan ja sopiva annostus. Ensimmäinen annos tulisi ottaa jo ennen vuodon alkamista, ja uuden annoksen voi ottaa 6–8 tunnin kuluttua. Useimmat tarvitsevat 2–3 annosta.

Tehokkain primaaristen kuukautiskipujen hoito on kuitenkin yhdistelmäehkäisytabletit. Niitä käytetään
yleisesti kuukautiskipujen hoidossa, vaikkei raskauden ehkäisyn tarvetta olisikaan. Tabletit estävät munasolun irtoamisen ja ohentavat kohdun limakalvoa, minkä seurauksena prostaglandiinien erittyminen vähenee ja kuukautisvuodot hiljalleen niukkenevat ja muuttuvat lähes kivuttomiksi. Synnyttäneillä naisilla tehokas kuukautiskipujen vähentäjä on hormonikierukka.

Endometrioosin aiheuttamissa kivuissa helpotusta löytyy ehkäisypillereistä, hormonikierukasta tai leikkauksesta. Kipuja
aiheuttavat polyypit ja myoomat kannattaa poistaa. Joskus sekundaaristen kuukautiskipujen hoitona vaikeimmissa kiputapauksissa apu saadaan vasta kohdunpoistosta.

Ennaltaehkäise ja hoida itse
Kuukautiskipuja voi lääkitä apteekin käsikauppahyllyltä ostettavilla kipulääkkeillä, joita voi aivan huoletta
käyttää muutamina kuukautisvuotopäivinä kuukaudessa. Kipulääkkeen annostelua on kuitenkin syytä noudattaa. Osa naisista kokee kevyen liikunnan lisäämisen vähentävän kuukautiskipuja.

TEKSTI TEA MALMS