Eroon riippuluomista

Yläluomien roikkuminen voi olla paitsi kosmeettinen, myös terveydellinen haitta.

Mistä syistä yläluomileikkauksia tehdään?

Silmälääkäri Jussi Kärnän mukaan leikkauksiin on kolme syytä.

– Niin sanottu ptoosi eli riippuluomi johtuu yläluomea nostavan lihaksen heikkoudesta tai lihaksen jänteen venymisestä. Tämä voi olla perinnöllistä tai kehittyä halvauksen tai silmään kohdistuvan vamman seurauksena. Dermatokalaasi eli lippaluomi taas johtuu yläluomen ihon ja usein myös ihonalaisen rasvakudoksen valumisesta ripsien päälle löysäksi lipaksi. Kulmakaaren laskeumasta puhutaan, kun lippaluomi muodostuu kulmakaaren löystymisestä ja valumisesta tavallista alaspäin.

– Nämä ovat kaikki kirurgisesti korjattavissa olevia vaivoja.

Missä ja kuka leikkauksia tekee?

– Jos kyseessä on niin sanottu lääketieteellinen haitta, leikkaus voidaan tehdä julkisella puolella silmälääkärin toimesta. Lähetteen antaa yleisimmin joko silmälääkäri tai esimerkiksi neurologi. Pelkästään kosmeettiset vaivat hoidetaan yksityisillä silmäklinikoilla tai plastiikkakirurgisissa sairaaloissa. Yleensä leikkauksen tekee silmälääkäri tai plastiikkakirurgi.

Milloin vaiva katsotaan lääketieteelliseksi haitaksi?

– Ptoosin kohdalla harkitaan, kuinka runsasta yläluomen laskeutuminen on. Alle 1–1,5 millimetrin laskeumia ei tavallisesti leikata. Mikäli luomi laskeutuu normaalia lähemmäs mustuaista, se voi aiheuttaa näkökentän pienentymistä. Henkilö joutuu usein taivuttamaan päätä taaksepäin nähdäkseen paremmin, mistä seuraa päänsärkyä ja niskan jäykkyyttä. Tällaisessa tapauksessa leikkaus on perusteltu.

– Kun kyseessä on lippaluomi, roikkuvan luomen on painettava ripsiä, jolloin se saattaa hangata silmää. Yläluomella voi esiintyä myös haavaumia tai tulehduksia. HUSin mukaan roikkuvan ihon tulee laskeutua alle kahden millimetrin päähän mustuaisaukon keskikohdasta, jotta lääketieteellisen haitan ehdot täyttävät. Tässä toimitaan kuitenkin joka sairaalassa oman harkinnan mukaan.

Minkälaisista leikkauksista on kyse?

– Synnynnäisessä ptoosissa yläluomeen tehdään pieni viilto, jonka kautta luomen kohottajalihaksen jännettä lyhennetään. Joissain tapauksissa tehdään niin sanottu ripustusoperaatio. Nämä leikkaukset tehdään yleisanestesiassa. Myöhemmällä iällä muodostuneessa ptoosissa jännettä kiristetään niin, että luomituki nousee taas normaalille korkeudelle.

– Lippaluomen korjausleikkauksessa viillon kautta poistetaan ylimääräistä ihoa ja rasvakudosta. Leikkaus suoritetaan yleensä paikallispuudutuksessa ja toipuminen kestää noin 1–2 viikkoa.

– Mikäli lippaluomi johtuu kulmakaaren laskeumasta, iho kiristetään otsan tasolla joko kulmakaarten yläpuolelta tai hiusrajan yläpuolelta. Kun kulmakaaret kohotetaan, silmäluomipussit oikenevat, eikä silmäluomien ihoon tarvitse välttämättä lainkaan koskea. Tällainen leikkaus tehdään yleisanestesiassa.

Kenelle leikkauksia tehdään?

– Synnynnäinen ptoosi voidaan leikata jo lapselta, yleensä ennen kouluikää. Myöhemmin operaatioita tehdään sitä mukaa kun vaiva alkaa haitata jokapäiväistä elämää. Lippaluomia operoidaan julkisella puolella eniten 50 ikävuodesta ylöspäin. Tätä nuoremmilla kyseessä on usein pelkästään kosmeettinen vaiva, joka hoidetaan haluttaessa yksityisellä sektorilla.

Hyvästit spanielinsilmille

Nainen, 44

”Meillä on sukuvikana raskaat luomet, jotka tekevät koko olemuksesta väsyneen. Kolmikymppisenä luomet olivat lähinnä kosmeettinen haitta, mutta aika pian 40 vuotta täytettyäni aloin kärsiä silmäongelmista, jotka katsottiin aiheutuviksi roikkuvista luomista. Silmässä oli roskan tunnetta ja ripsien tyvi hankasi luomea.

Puhuin asiasta silmälääkärille, ja hän antoi lähetteen paikkakuntani silmäpoliklinikalle. Sairaalassa silmälääkäri arvioi tilanteen ja suositteli leikkausta, johon suostuin ilomielin. Aikaa jouduin odottamaan yli puoli vuotta, mutta hintaa operaatiolle tuli alle 100 euroa.

Itse leikkaus tehtiin paikallispuudutuksessa, enkä kokenut sitä mitenkään pahana. Leikkauksen jälkeen makoilin puoli-istuvassa asennossa sängyllä ja haudoin silmiä kylmäpakkauksella. Kylmästä tuli jomottava päänsärky, mutta muutoin en tuntenut kipua. Seuraavana päivänä molempia silmiä ympäröivät komeat mustat renkaat ja luomet olivat turvoksissa. Tikit poistettiin neljäntenä päivänä ja parin viikon kuluttua saatoin mennä ihmisten ilmoille, tosin pidin aurinkolaseja aika pitkään.

Nyt, lähes vuosi leikkauksesta, arvet alkavat olla niin vaaleat, ettei niitä juuri näe. Tulokseen olen erittäin tyytyväinen. Silmäkulman rypyt eivät tasoittuneet, mutta ilme on kirkas. On kuin painot olisi poistettu silmien päältä.”

Väsynyt katse avartui

Nainen, 35

”Olin noin 10 vuoden ajan joutunut tukemaan niskaani kädellä katsoessani eteenpäin tai ylöspäin. Silmät eivät tuntuneet pysyvän auki, ellei päätä kallistanut taaksepäin, ja sen seurauksena niskalihakset olivat jatkuvasti jumissa. Katse oli myös aina väsyneen oloinen ja luomet tuntuivat raskailta.

Koska kärsin pahoista migreenikohtauksista, mainitsin neurologille silmäongelmastani. Hän havaitsi luomissa epäsuhtaa ja antoi lähetteen yliopistollisen sairaalan silmälääkärille. Lääkäri diagnosoi silmissä lievän ptoosin, jonka lisäksi toinen luomi roikkui alempana kuin toinen.

Leikkausaika tuli viiden kuukauden päästä, ja molemmat luomet operoitiin samalla kertaa. Leikkaus tehtiin puudutuksessa. Kivuliainta oli puudutuspiikkien pistäminen, mutta vaikka itse operaatio ei sattunut, epämiellyttävää se kieltämättä oli. Jänteen kiristäminen tuntui nenässä asti, aivan kuin silmän takana olisi ollut voimakas suonenveto. Kokonaisuudessaan olin leikkaussalissa puolitoista tuntia, josta suurin osa meni valmisteluihin ja puudutukseen.

Leikkauksesta toipuminen tapahtui todella nopeasti. Vain toiseen silmään tuli pientä mustelmaa puudutuspiikistä. Turvotus laski viikossa. Alussa oli hankala sulkea silmiä kokonaan, mutta tilanne tasoittui pian. On mukava katsella maailmaa avoimemmin silmin.”

Asiantuntija silmälääkäri Jussi Kärnä, OYS

teksti Susanna Chazalmartin kuva Kuvapörssi Oy/Jupiterimages